Suomi ja Ruotsi eivät Vironkaan tuella kaada EU:n rahoitusluokittelua – metsälinjaukseen ei tässä vaiheessa voi enää saada muutoksia

EU-komissiossa komissaarit toimivat kollegiona. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen on komission jäsenenä osallistunut myös rahoituksen luokitusjärjestelmän vaikeisiin linjauksiin muun muassa metsien osalta. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

"Me emme pysty sitä kahdestaan blokkaamaan." Lainaus on peräisin MT:n lähteistä Brysselistä, ja se viittaa Suomen ja Ruotsin vastustukseen ja metsien osuuteen taksonomialuokituksessa.

Muuten komissiossa avattiin taksonomiavalmistelun taustoja niukasti. Esimerkiksi suomalaiskomissaari Jutta Urpilainen ei kommentoinut asiaa MT:lle.

Vaikea asia on kuitenkin komissaarien pöydällä kollegiaalisesti valmisteltuna.

Lopputulokseen tyytymättömät ovat syyttäneet komission "politisoitumisesta". Vallan kahmimisesta muilta instituutioilta, jäsenmaiden muodostamalta EU-neuvostolta ja parlamentilta ei nyt näytä olevan kyse.

Olisiko suomalaiskomissaari Jutta Urpilainen pystynyt vaikuttamaan myös taksonomia-asioiden kulkuun EU-komissiossa? Urpilaisen vastuulla puheenjohtaja Ursula von der Leyenin komissiossa ovat kansainväliset kumppanuudet.

Komissio toimii kollegiaalisesti eli komissio hioi linjakeskusteluin kantansa, kunnes esitys oli yksimielinen. Kestävän talouden yksityiskohtainen luokittelu voi olla mahdotonta. Komission lähtökohtana on, että taksonomiaesitys hyväksytään.

Komissio oli saanut jäsenvaltioilta selkeät ilmasto- ja päästötavoitteet päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Komissio on valmistellut toimia, joilla tavoitteeseen päästäisiin – ja EU:n taksonomia eli rahoituksen luokittelujärjestelmän luominen on niistä yksi.

Suomessa ja Ruotsissa metsiin liittyvä sijoitusten ja rahoituksen luokitus on noussut keskustelun ja vaikuttamisen kohteeksi.

Ovatko metsät ja metsätalouden rahoitus "vihreitä" investointeja ja rahoituskohteita EU:n vuoteen 2050 asetetun hiilineutraaliustavoitteen kanssa vai eivät? Ja vaikuttaako se esimerkiksi näiden investointien rahoituksen hintaan jatkossa?

Taksonomia on EU-komission valmistelema luokitusjärjestelmä yrityksille sijoittajille ja rahoittajille. Unionin 27 jäsenmaasta metsät ja metsätalous ovat merkityksellisimmät Suomelle ja Ruotsille, metsäisimmille EU-jäsenille.

Nämä kaksi jäsenmaata ovat yrittäneet vaikuttaa metsien käytön luokitteluun vihreinä investointeina. Ruotsi ilmoitti jo kesällä äänestävänsä valmisteltua luokitusjärjestelmää vastaan. Suomen hallituksen enemmistö päätti tehdä samoin, vaikka vihreät ja vasemmistopuolue olisivat puoltaneet EU-komission taksonomiaesitystä.

EU-maat äänestävät neuvostossa komission esityksestä 8. joulukuuta. Komission esityksen on arvioitu menevän sellaisenaan läpi metsäinvestointien luokituksineen.

Suomen ja Ruotsin näkökulmia on komissio kuullut. Kannat tulivat hyvin selväksi jo kesällä komissiossa. Lobbaaminen MT:n kuulemien komissiolähteiden mukaan on ollut jopa voimakkaampaa Suomesta kuin Ruotsista.

Metsälinjaukseen ei tässä äänestysvaiheessa voi enää saada muutoksia: EU:n asiaa käsittelevä neuvosto joko hyväksyy tai hylkää luokitusesityksen. Sellaista määräenemmistöä, jolla esitys kaatuisi, ei arvioiden mukaan löydy jäsenmaista. EU:n parlamentti on jo hyväksynyt komission esityksen.

MT:n tietojen mukaan luokittelujärjestelmää on työstetty EU:ssa jo vuodesta 2017 saakka. Rahoittajat ja institutionaaliset sijoittajat ovat tarvinneet järjestelmää, jolla ympäristö- ja ilmastotavoitteiden mukaiset investointikohteet pystyisi erottamaan uskottavasti "viherpesusta". Sijoittajat ja säästäjät haluavat sijoittaa "vihreisiin" rahoitustuotteisiin. Finanssiala tarvitsi standardit, mitä kestävät vihreät rahastot tai sijoituskohteet ovat.

Hiilipohjaiset investointikohteet ja esimerkiksi aseteollisuus ovat olleet vastuullisuuteen tähtäävien sijoittajien ja rahastojen "mustalla listalla".

Yksityistä ja julkista sektoria edustanut asiantuntijaryhmä antoi esityksensä komissiolle jo vuona 2019. Jäsenmaat eivät pystyneet keskenään sopimaan siitä, miten talous luokitellaan kestäväksi tai ei kestäväksi. Taksonomia-luokituslistan valmistelu siirrettiin erityisellä delegoidulla säädöksellä EU-komissiolle Suomen puheenjohtajuuskauden päätteeksi.

Yksityiskohtaisessa listassa on nyt koottuna se, millä ehdoin nähdään yritysten toiminnot EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisiksi.

Taksonomiaa täydennetään jatkossa. EU:n metsästrategia liitetään osaksi luokitusjärjestelmää. Maakaasun ja ydinvoiman luokitusten osalta päätökset tulevat omaan poliittisia, kun ne joskus tehdään.

Suomen kokonaispinta-alasta metsien osuus on kaksi kolmasosaa. Metsät ja metsäpolitiikka ovat tähän saakka olleet puhtaasti jäsenmaiden päätettävissä.

Kolmas EU-valtio, jolle metsäasiat ovat tärkeitä, on Viro. Viron hallitus on myös kirjelmöinyt komissiolle vaikuttaakseen asiaan.

Virossa kasvaa enemmän metsää kuin kertaakaan aiemmin sitten toisen maailmansodan jälkeen, kuuluu virolaisten perustelu. Virosta tuodaan Suomeenkin muun muassa pitkälle jalostettua ja sahattua tervaleppää paneelilaudoiksi.

Jos ja kun uusi rahoituksen luokittelujärjestelmä hyväksytään, se tulee voimaan vuoden 2022 alusta.

Yritykset, sijoittajat ja rahoittajat voivat noudattaa luokituksen säädöskokoelmaa, mutta sitä ei ole pakko noudattaa.

Voivatko suomalaisen metsätalouden korkokustannukset nousta taksonomian ja rahoittajien valintojen tai vaadittavien vakuuksien kautta?

Komissio ei ole tehnyt edes indikatiivisia arvioita vaikutuksista korkojen osalta. Pankeilta ja rahoituslaitoksilta edellytetään vuosittain raportointia sijoituksistaan, rahoituskohteistaan.

Isojen pörssiyhtiöiden, rahoituslaitosten ja institutionaalisten sijoittajien vuosiraportit kertovat sitten jälkikäteen sijoitusten ja rahoitusten ohjautumisesta.