Tutkijat löysivät suomalaisesta metsästä uudenlaisen maaperämuodostuman: "Oli hämmentävää, ettei muodostumia keksitty aiemmin"

Murtoon pinta ja reunat ovat usein suurten kiven lohkareiden peitossa. Kuva: Kari Kajuutti

Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet suomalaisen metsän kätköistä uudenlaisen maaperämuodostuman.

Suomalaiset maaperämuodostumat on tunnettu hyvin jo vuosikymmenien ajan. Turun yliopiston tutkijat ovat kuitenkin onnistuneet löytämään uuden, aiemmin tieteelle tuntemattoman maaperämuodostuman lasertekniikan avulla.

Kun Turun yliopiston maantieteen osaston tutkijat Joni Mäkinen ja Kari Kajuutti kartoittivat Suomen jääkaudella syntyneitä maaperämuodostumia uusista lasertekniikalla saaduista aineistoista, heidän huomionsa kiinnittyi kummallisiin säännöllisen kolmion muotoisiin kumpareisiin.

"Pidimme niitä aluksi lasertekniikan virheinä, mutta kun niitä löytyi lisää ja ne muodostivat järkeviä kokonaisuuksia, alkoi näyttää selvältä, että tekniikan avulla oli löydetty aiemmin tunnistamattomia muodostumia", Kajuutti kertoo yliopiston tiedotteessa.

Uuden merkittävän geologisen löydön takana on laserteknologia. Kun lentämällä saaduista laserkeilausaineistoista opittiin poistamaan puusto, maanpinnasta pystyttiin saamaan erittäin yksityiskohtaisia maastomalleja.

"Siitä huolimatta on hämmentävää, ettei muodostumia ollut keksitty aiemmin. Kun ensimmäisen kerran lähdimme kentälle etsimään kolmioita, emme oikein tienneet, mitä odottaa", Mäkinen sanoo tiedotteessa.

Tutkijoiden kenttähavaintojen perusteella ymmärrettiin, miksi muodostumien löytäminen oli ollut niin vaikeaa.

"Kumpareet ovat enimmäkseen matalia ja laaja-alaisia. Niiden korkeus on kahdesta viiteen metriä, pituus 100-200 metriä. Koska ne ovat metsän peitossa ja sijaitsevat lähes aina hyvin syrjäisillä seuduilla, vaatisi aikamoisen sattuman, että niihin törmäisi vahingossa ja hahmottaisi niiden kolmiomaisuuden", Kajuutti kertoo.

Kun tutkijoille selvisi, ettei vastaavia muodostumia ole aiemmin löydetty, piti niille keksiä nimi. Pohdinnan jälkeen päädyttiin nimeen murtoo. Nimen takana on yksi ensimmäisistä muodostumien löytöpaikoista. Murtoo sijaitsee lähellä Nokian ja Vesilahden kuntien rajaa noin 30 kilometriä Tampereelta lounaaseen.