huidunperä Politiikan syksystätulossa kiihkeä
Elämme elokuun puoliväliä, mutta poliittisessa elämässämme ei vielä ole aktivoiduttu siinä määrin kuin edellisinä vuosina. Valtionvarainministeriö on toki perinteiseen tapaan jo pitänyt sisäisen budjettiriihensä.
Suurimpien puolueiden hallitus- ja eduskuntaryhmät pitävät kokouksiaan tällä ja ensi viikolla. Samalla tutustutaan asianomaisen paikkakunnan tilanteeseen ja esittäydytään paikallisille: SDP Lahdessa, kokoomus Joensuussa ja keskusta Mikkelissä.
Oma osuutensa rauhalliseen nykytilaan lienee sillä, että viime eduskuntavaaleista on kulunut vain kaksi vuotta ja että seuraavat vaalit poliittisine taistoineen ovat tulollaan vasta 2015.
Politiikassamme on siis eletty suhteellisen rauhallisia aikoja.
Sen sijaan talouselämän uutiset kertovat uusista suurlomautuksista ja irtisanomisista. Se tietää kiihkeää syksyä. Poliitikkojen innostus eduskuntatyön aktivointiin on nyt alkamassa. SDP:n puheenjohtaja ehti jo uhata eduskuntaryhmänsä kokouksessa työmarkkinajärjestöjen asemaa: elleivät ne kykene löytämään syksyllä yhteistä säveltä – siis maltillista tuloratkaisua – niiden asema yhteiskunnan kehitykseen vaikuttavina toimijoina on vakavasti uhattuna.
Se oli poikkeuksellisen jämäkkää puhetta valtiovarainministeriltä ja sisälsi uhkauksen työmarkkinajärjestöjä ja niiden asemaa puolustavasta linjasta, Huidunperällä todettiin.
Kokoomus pitää kokoustaan tänään keskiviikkona Joensuussa. Huidunperällä odotetaan, tuleeko kokoomuksen suunnalta konkreettisia esityksiä rakenteellisista uudistuksista. Ministeri Urpilaisen puheesta ne nimittäin jäivät uupumaan.
Kiinnitettiin myös huomiota siihen, mistä ei SDP:n kokouksessa puhuttu, nimittäin kunta- ja sote-uudistuksesta. Liekö sen kommentointi jätetty sovinnolla kokoomukselle, täällä pohdittiin.
Maamme tunnettiin pitkään kolmen suuren puolueen, aakkosjärjestyksessä keskustan, kokoomuksen ja SDP:n valtiona. Puolueiden kansanedustajien yhteismäärä on tavannut tällöin vaihdella lukujen 149 ja 156 välillä.
Etenkin 1930-luvun alkupuolella elettiin aikoja, jolloin äärioikeistolaisuus sai osalleen vahvan kannatuksen. Isänmaallinen kansanliike eli suuruudenaikojaan. Koettiin myös vaiheita, jolloin äärivasemmistolaisuus eli mahtikausiaan.
Ensimmäisissä sodanjälkeisissä vaaleissamme vuonna 1945 SKDL nousi 49 edustajan puolueeksi. Niin siirryttiin neljän suuren aikakauteen.
Lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin vuoden 1983 vaaleista lähtien äärivasemmistopuolueen osuus alkoi sitten supistua 20:een. Neljän suuren vuosikymmenet päättyivät, ja niin palattiin kolmen suuren kauteen.
SDP, joka 1990-luvulla saavutti historiassaan ennätykselliset 63 edustajanpaikkaa, on tätä nykyä varsin vähissä lukemissa 42 edustajallaan. Ylen tiedustelun perusteella koko vasemmistoa – SDP:tä ja vasemmistoliittoa – äänestäisi yhtä paljon kuin tiedustelun kärkipuoluetta, Keskustaa.
Kokoomus puolestaan oli suurimmillaan 1980-luvun lopulla. Sen paikkaluku nousi 53:een ja vuonna 2007 vielä 50:een. Nyt edustajamäärä on 44.
Nyt eduskunnassamme on taas neljä suurpuoluetta, kun perussuomalaisten puolue on tullut nykyisen, 14-jäseniseksi supistuneen vasemmistoliiton tilalle.
Kielikysymys on ollut osa maamme poliittista historiaa. Asia on jälleen nousemassa poliittiselle agendalle, kun kansalaisaloitteena on tulossa eduskunnan käsittelyyn esitys ruotsin kielen pakollisen aseman poistamisesta kouluissamme.
Aloite antaa profiloitumismahdollisuuden Ruotsalaiselle kansanpuolueelle. Oikeusministerimme näyttää nyt tuoneen esille ruotsin taidon merkityksen valtiolliselle kilpailukyvyllemme.
Huidunperällä me maallikot toki pidämme ruotsin kielen merkitystä pohjoismaiselle kulttuuriperinnöllemme ja identiteetillemme kilpailukykyäkin merkittävämpänä tekijänä. Sen vuoksi ei ruotsinkielen opetuksesta kaikille oppilaille pidä meillä luopua.
Tulevista vaaleistamme lähimpinä ovat EU-vaalit. Niistä ei ainakaan toistaiseksi liene tulossa kansallista suurtapahtumaa.
Viime EU-vaalien äänestysprosentti jäi 40 prosenttiin ja viime eduskuntavaalien 70 prosenttiin. Miten käynee seuraavissa eduskuntavaaleissamme?
Onko silloin syytä äänestäjiemme tehokkaaseen aktivointiin?
Niin me täällä Huidunperällä ehtoohetkenä päivän töiden jälkeen vuotuisen korjuukauden alettua.
HEIKINTYTÄR
Tämä on viimeinen kolumni
Huidunperältä. Palsta on ilmestynyt
MT:ssä vuodesta 1951. Kirjoittajan,
ministeri Marjatta Väänäsen 90-vuotishaastattelu julkaistiin MT:ssä perjantaina 9. elokuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
