Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Lauri Markkanen nousi NBA:n kirkkaimpien tähtien joukkoon, mutta riittääkö se vuoden urheilijan valintaan?

    Lauri Markkanen pelasi suomalaisittain poikkeuksellisen palloilukauden, kun hän nousi ensimmäistä kertaa NBA-liigan tähdistöotteluun ja voitti liigan kehittyneimmän pelaajan palkinnon (MIP).
    Utah Jazzin Lauri Markkanen oli ottelun tehokkain pelaaja 33 pisteellä.
    Utah Jazzin Lauri Markkanen oli ottelun tehokkain pelaaja 33 pisteellä. Kuva: LEHTIKUVA/AFP

    Kotimaisen urheiluvuoden parhaaksi urheilijaksi on valittu aiemmin vain neljä joukkuelajin edustajaa, hekin kaikki jalkapalloilijoita, kun Jari Litmanen oli vuoden urheilija 1995, Sami Hyypiä 2001, Teemu Pukki 2019 ja Lukas Hradecky 2020.

    Koripallo voi päästä torstai-iltana järjestettävässä Urheilugaalassa ensimmäistä kertaa vastaavaan valokeilaan, sillä Lauri Markkanen on yksi vuoden urheilija -äänestyksen ennakkosuosikeista. Markkanen, 26, pelasi Utah Jazzissa 2022–2023 suomalaisittain poikkeuksellisen palloilukauden, kun jyväskyläläinen nousi ensimmäistä kertaa NBA-liigan tähdistöotteluun ja voitti liigan kehittyneimmän pelaajan palkinnon (MIP).

    Markkanen pääsi palkinnollaan hurjaan joukkoon, sillä liigan nykytähdistä MIP-palkinnon ovat pokanneet muun muassa Jimmy Butler ja Giannis Antetokounmpo, joka on valittu kahdesti myös NBA:n arvokkaimmaksi pelaajaksi. Utahin suomalaistähti pelasi viime kaudella 66 ottelua ja kirjasi ottelua kohden 25,6 pistettä, 8,6 levypalloa ja 1,9 syöttöä.

    Markkanen suoritti viime vuonna armeijan eikä 213-senttisen suomalaisjätin maajoukkuepelit sujuneet yhtä lennokkaasti kuin edellisenä vuonna, kun Suomi eteni EM-kisoissa puolivälieriin. Markkasen pistekeskiarvo viime syksyn MM-kisoissa oli 24,8 – lukema parani hankalan alkulohkon jälkeen huomattavasti ennakolta heikompia joukkueita eli Kap Verdeä ja Venezuelaa vastaan pelattujen otteluiden myötä.

    Markkanen sijoittui viime vuonna Urheilutoimittajain liiton suorittamassa äänestyksessä neljänneksi 1  775 pisteellä. Äänestys oli varsin tiukka, sillä Iivo Niskanen oli ykkönen 2  563 pisteellä ja Wilma Murto toinen 2  305 pisteellä.

    Murto lukeutuu jälleen äänestyksen kärkisuosikkeihin, sillä seiväshyppääjätähti voitti Budapestissä MM-pronssia sekä sisäratojen EM-kullan alkukaudesta Turkissa. Perustasonsa 480:n hyppääjäksi vakiinnuttanut Murto on hallitseva Euroopan mestari niin ulko- kuin sisäradoilla.

    Yleisurheilijoista myös Amanda Kotaja ja Reetta Hurske voivat yltää listauksessa korkealle. Kotaja nappasi ratakelauksen T54-luokassa neljännen MM-kultansa, Hurske voitti Murron tavoin EM-hallikultaa ja teki Suomen ennätyksen 60 metrin ja 100 metrin aitajuoksussa.

    Ralliautoilun maailmanmestarin Kalle Rovanperän vauhti riitti viime vuoden äänestyksessä viidenteen sijaan. Suomalaiskomeetta nappasi viime vuonna toisen peräkkäisen MM-tittelin, joten on mielenkiintoista nähdä, nouseeko Rovanperän sijoitus vuoden takaisesta. Autourheilijoista vuoden urheilijan kunnian ovat saaneet aiemmin Keke Rosberg 1982, Juha Kankkunen 1993 ja Mika Häkkinen 1998.

    Judoka Martti Puumalainen on yksi äänestyksen potentiaalisista menestyjistä. Raskaassa sarjassa otteleva Puumalainen palautti viime syksyn EM-kullallaan suomalaisjudon arvokisamitaleille yli 30 vuoden tauon jälkeen. Muita arvokisojen tuoreita mitalinimiä ovat muun muassa suunnistaja Olli Ojanaho, jäätanssijat Juulia Turkkila ja Matthias Versluis sekä ampuja Eetu Kallioinen.

    Markkasen ohella palloilulajien ehdokkaita ovat esimerkiksi miesten jalkapallomaajoukkueen kapteeni, Saksan liigan kärjessä keikkuvan Leverkusenin maalilla loistava Hradecky sekä jääkiekkoilija Mikko Rantanen, joka ylsi kaikkien aikojen kolmantena suomalaisena yli 50 maalin ja yli 100 pisteen runkosarjakauteen NHL:ssä.

    Koripallolla on mahdollisuus paistatella myös vuoden valmentajan äänestyksessä, jota voi pitää tämän vuoden osalta hyvinkin tasokkaana. Ehdolla ovat Saksan koripallomiehet MM-kultaan valmentanut Gordon Herbert, koripallon Mestarien liigan Bonnissa voittanut Tuomas Iisalo, Murron valmentaja Jarno Koivunen, tennismaajoukkueen kapteeni Jarkko Nieminen sekä lentopallon Mestarien liigan voittanut menestysvalmentaja Tuomas Sammelvuo. Viisikosta vain Sammelvuo on voittanut palkinnon aiemmin (2014, 2021).

    Kanadassa syntynyt mutta Suomen kansalaisuuden reilut 30 vuotta sitten saanut Herbert valittiin joulukuun lopulla vuoden valmentajaksi Saksassa. Valinnan teki Saksan olympiakomitea DOSB. Nieminen sai joulukuussa suomalaisten kollegoidensa arvostuksen, kun Suomen valmentajat valitsi maskulaisen vuoden valmentajaksi.

    Vuoden joukkueen palkinto meni vuosina 2019 ja 2020 miesten jalkapallomaajoukkueelle ja 2021 ja 2022 miesten jääkiekkomaajoukkueelle, mutta nyt kumpikaan ei ole ehdolla. Palkintokategorian ehdokkaat ovat tällä kertaa miesten 4x10 kilometrin hiihdon MM-hopeajoukkue, suunnistuksen miesten MM-hopeajoukkue, tenniksen Davis Cup -joukkue ja Tapparan miesten jääkiekkojoukkue.

    Tennismiehet tekivät lajihistoriaa yltämällä Davis Cupissa peräti neljän parhaan joukkoon. Joukkue kukisti matkallaan välieriin muun muassa lajin kaikkien aikojen menestyneimmän maan Yhdysvallat sekä kilpailun hallitsevan mestarin Kanadan. Hiihtäjänuorukainen Niko Anttola puolestaan ankkuroi Suomen mieshiihtäjille ensimmäisen arvokisojen viestimitalin vuoden 2009 MM-kisojen jälkeen.

    Tennispelaajista Harri Heliövaara on ehdolla myös vuoden urheiliijaksi US Openin sekanelinpelin grand slam -mestaruudellaan.