Toimettomuus ja yksinäisyyssyrjäyttää huono-osaisimmat
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten hyvinvointia selvittänyt tutkimus osoittaa, että pahoinvointi on seurausta yksinäisyyteen ja toimettomuuteen vajoamisesta.
”Jos ihminen jää syrjään, se vaikuttaa mielenterveyteen”, sanoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.
Hänen johdollaan on selvitetty heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimuksessa oli mukana noin 200 pitkäaikaisasunnotonta, jotka asuvat Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluyksiköissä.
Ensin näyttävät menevän sosiaaliset suhteet, sitten syrjäydytään.
”Huono-osaisimmilta näyttää puuttuvan järkevää tekemistä elämässä. Jos ei ole perhettä, ei työelämää, ei kotia, vaatii ponnistelua, että pystyy rakentamaan mielekästä elämää”, summaa Saari.
”Jokaisella pitkäaikaisasunnottomalla on huomattavan paljon kyvykkyyttä ja voimavaroja. Palvelujärjestelmämme haaskaa resursseja, kun ihmisten erilaisia kyvykkyyksiä ei kyetä ottamaan voimavaraksi. Toimettomuus on keskeinen ongelma”, sanoo Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Jarmo Kökkö.
Kökkö uskoo, että kuntoutuksellisella otteella syrjäytyneiden toimintakyky paranee ja he ottavat itse aloitetta omaan elämäänsä.
”Luodaan siltoja empatiakulujen yli turvallisen yhteiskunnan rakentumiseksi.”
Saaren mukaan syrjäytyneissä on yhteiskunnan näkökulmasta kyse suuresta ihmisjoukosta, 10 000–30 000 ihmisestä, joita tähän asti on käsitelty keskiarvoina.
”Sosiaalinen etäisyys on vuosien mittaan kasvanut muun yhteiskunnan ja kaikkein huono-osaisimpien välillä. He ovat äänettömiä ja identiteetittömiä, muussa yhteiskunnassa näkymättömiä. Vasta tämä tutkimus on antanut heille kasvot”, Saari luonnehtii
Mitä heikommassa asemassa ihminen on, sitä vähemmän Saaren mukaan tiedetään, vaikuttavatko häneen kohdistuvat palvelut.
”Huono-osaisuuden notkelmassa elävät eivät vastaa kyselyihin. Minut yllätti, kuinka moni suhtautui kyselyyn myönteisesti, sillä noin kolme neljästä vastasi, mikä on enemmän kuin väestökyselyissä”, Saari toteaa.
Asumispalveluyksikössä ihmiset ovat käytännössä ’viimeisessä turvasatamassa’.
Heistä neljä viidestä on kokenut vähintään puoli vuotta kestäneen asunnottomuuden ja lähes yhtä moni on ollut vankilassa, puolet on ollut psykiatrisessa hoidossa, useimpien koulutus on enintään perus- tai kansakoulu.
Useimmilla ei ole parisuhdetta ja kaikki ovat työttömiä. Tuloja he saavat joko toimeentulotuesta tai eläkkeestä.
Nyt tehty tutkimus on antanut tietoa huono-osaisimpien kokemista keskeisistä hyvinvointivajeista.
Tutkimuksen kuluessa Helsingin Diakonissalaitos on kehittänyt ja jatkaa edelleen huono-osaisimpien hyvinvointipalvelujen kehittämistä.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
