Ympäristöjärjestöt pitävät hallitusohjelmaa puutteellisena – toimilla ei saataisi luontokatoa pysäytettyä

Kotimaisen puun lisääntyvä käyttö saattaa romuttaa hallituksen ilmastolakiin kirjatut tavoitteet. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa.  

"Siellä on periaatteessa hyvän näköisiä kirjauksia, mutta konkretia puuttuu ja tavoitetason ja vuosilukujen tavoitteiden suhteen on selkeästi jätetty paljon asioita auki”, WWF Suomen suojelupäällikkö Jari Luukkonen kommentoi STT:lle.

Uudessa hallitusohjelmassa on myös Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpään mukaan hyviä tavoitteita, mutta suunnitellut toimet jäävät ohjelman perusteella puheiden tasolle.

"Meidän silmiin vaikuttaa siltä, että nämä toimenpiteet eivät riitä,” Halmeenpää kommentoi STT:lle.

"Sellainen luontopositiivisuuden idea paistaa kaiken taustalla, sitä täytyy kehua. On selvästi jonkinnäköistä halua ja tahtoa, mutta toimenpiteitä tarvitaan enemmän”, hän kiteyttää.

Järjestöjen mukaan Suomi ei uuden hallitusohjelman toimenpiteillä tavoittaisi luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä, mihin Suomi on sitoutunut.

Luukkosen mukaan metsien ja luonnonsuojelun kannalta hallitusohjelman tavoitetaso on huono. Uuteen ohjelmaan ei ole kirjattu selkeää tavoitetta esimerkiksi hiilinielujen suhteen. Ohjelmassa ei myöskään mainita EU:n 30 prosentin suojelutavoitetta. Valtion metsien hakkuiden maltillistaminen uupuu ohjelmasta kokonaan.

"Tämä on suuressa ristiriidassa tänä keväänä tulleiden asiantuntija-arvioiden kanssa, joiden mukaan hakkuutaso on liian korkealla sekä ilmastotavoitteiden että luonnon monimuotoisuustavoitteiden kannalta”, myös Halmeenpää kommentoi.

"Aika paljon jää nähtäväksi, sanotaanko näin. Se, mitä luonnonsuojelu sitten käytännössä on, vähän pelottaa”, Luukkonen sanoo.

Luukkosen mukaan hallitusohjelman pohjalta on hankala tehdä kunnianhimoista ilmasto- tai ympäristöpolitiikkaa.

Onnistuneiksi kirjauksiksi sekä WWF Suomi että Luonnonsuojeluliitto mainitsevat vesiluonnon suojelun, erityisesti Palokin patojen vapauttamisen.

Vanhojen metsien suojelun kirjaus on myös järjestöjen mielestä positiivinen asia. Siinäkin on tosin puutteita, sillä kriteeristö, jolla suojelut tehtäisiin, on vielä auki. Luonnonsuojeluliitto toivoo jämäkämpiä toimia asian suhteen, ja WWF Suomen pelkona on, että luotava kriteeristö tulee olemaan liian tiukka.

Hyväksi kirjaukseksi Halmeenpää mainitsee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan suunnattavat investoinnit. Muiksi hyviksi kirjauksiksi ympäristöjärjestöt laskevat muun muassa metsäojituksen ympäristö- ja vesistövaikutuksen vähentämisen, Itämeren luonnonsuojelun ja sen tehostamisen, vesilain uudistuksen sekä vesiensuojelun tehostamisohjelman jatkon. Ohjelmaan on kirjattu myös saimaannorppakannan kasvun edellytyksien turvaaminen sekä ulkoilulain uudistus.

Ympäristön ja ilmaston rahoitus ja resurssit vaikuttavat järjestöistä heikoilta.

"Näyttää erittäin huolestuttavalta”, Luukkonen toteaa.

Luonnonsuojeluun määrärahoihin ei ole luvassa tasokorotusta. Niiden mukaan on huolestuttavaa, että vaikka esimerkiksi NOUSU-, Metso- ja Helmi-ohjelmien jatko hallitusohjelmassa mainitaankin, ei niille ole osoitettu lisää rahaa. Ympäristöministeriön hallinnon alan budjetointi näyttää Halmeenpään mukaan siltä, että rahoituksesta leikataan noin kolmasosa edellisen hallituksen rahoitustasoon nähden.

Sekä Luukkainen että Halmeenpää ovat huolissaan ympäristöluvituksen resursseista.

Ympäristöhallinnon uudistuksessa suunnitellaan luvituksen sujuvoittamista ja tehostamista, mutta Halmeenpäätä huolettaa se, että kirjauksen tavoitteena ovat säästöt.

”Jos tätä halutaan tehostaa, ei se säästämällä tapahdu, vaan resursoimalla vahvemmin”, hän kiteyttää.

Samoilla linjoilla on myös Luukkonen, joka pelkää, että nopeutettu luvitus voi pahimmillaan johtaa ympäristövahinkoihin.

Luonnonsuojeluliiton mukaan jakeluvelvoitteen kompensaation malli on EU:n LULUCF-asetuksen vastainen, eikä se näe jakeluvelvoitekiistan ratkaisua oikeudellisesti toteuttamiskelpoisena. Halmeenpään mukaan malli kannustaa jopa lain rikkomiseen.

Iso luonnonsuojelu-uudistus ja Luonnonsuojeluliiton toivoma luontolaki jäivät tulevan hallituksen ohjelmasta puuttumaan. Luonnonsuojeluliiton mukaan sellainen tarvittaisiin.