Valtiopäivien avajaisissa presidentti puuttui vihapuheeseen, puhemies oli huolissaan mielipiteiden jakautumisesta entistä jyrkemmin

Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kuuntelivat presidentti Sauli Niinistön puhetta valtiopäivien avajaisissa eduskunnan istuntosalissa. Kuva: Markku Ulander

Presidentti Sauli Niinistö on pohtinut valtiopäivien avajaisissa vihapuhetta ja sen syntymistä. Hänen mukaansa raskaita leimoja, suunnasta tai toisesta, ei pidä lyödä löysin perustein.

Jos aiheettomat nimittelyt arkipäiväistyvät, niiden vaikutus laimenee, Niinistö muotoili puheessaan eduskunnalle.

Hän pohti, millainen kehityskulku saa ihmisen myötäilemään tai ainakin sulkemaan silmänsä toiminnalta, jota hän vain vähän aiemmin ei olisi osannut kuvitellakaan tapahtuvan.

"Ketju näyttää lähtevän vastakkainasettelusta asteittain nousevaan vihaan ja lopuksi inhimillisyyden katoamiseen. Näin aivan tavallisena pidetystä ihmisestä voi sukeutua ensin sanan ja sitten tekojen julmuri", hän sanoi.

Niinistö puhui myös globaalin terveysturvallisuuden tärkeydestä. Hänen mukaansa koronaviruksen leviäminen on korostanut aiheen merkittävyyttä.

"Toivoa sopii, että tämä virus ei kaikkein pahimpia pelkoja toteuta, mutta pandemian mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Ja ennen pitkää vastassamme lienee vääjäämättä jokin epidemia, jonka laajaa leviämistä verkottuneessa maailmassamme on mahdotonta tyystin estää."

Sen vuoksi globaalia yhteistoimintaa ja Suomen omaa varautumista on hänen mukaansa kehitettävä.

"Suomen järjestelmän erityisenä vahvuutena on kansainvälisissä arvioissa pidetty matalaa kynnystä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Tässä meillä on paljon annettavaa maailmalle."

Hän kommentoi myös ilmastonmuutosta ja sanoi, että ilmastonmuutokseen liittyvät vaarat tunnemme yhä paremmin, mutta teemme edelleen niiden torjumiseksi aivan liian vähän ja aivan liian hitaasti.

"Kansallisesti Suomen paljon mainetta niittäneiden tavoitteiden on alettava näkyä tekoina", hän sanoi.

Lopuksi hän sanoi olevansa iloinen joistakin positiivisista kehityskuluista.

"Erityisen ilahduttavia ovat nuorisoa koskevat tiedot. Maailmalta, että tyttöjen asema on kohentumassa. Meillä taas esimerkiksi nuorison elämäntapojen tervehtyminen. Kiusaaminenkin näyttää olevan vähenemään päin."

Niinistö tervehti eduskuntaa ja julisti valtiopäivät avatuiksi täysistuntosalissa eduskunnassa.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo valtiopäivien avajaispuheessaan, että julkinen keskustelu on tietyssä ristiriidassa päätöksenteon arkitodellisuuden kanssa. Hänen mukaansa julkisessa kansalaiskeskustelussa mielipiteet jakautuvat entistä jyrkemmin. Vanhasen mukaan mitä pidemmälle tällainen asennoituminen etenee, sitä vaikeammaksi yhteisten asioiden hoitaminen käy.

"Osa tätä kehityskulkua on valitettavasti myös se, että saadakseen huomiota kielenkäyttöä tai tekoja joutuu nykyaikana kärjistämään", Vanhanen sanoi.

"Uudet valtiopäivät alkavatkin tilanteessa, jossa yhä useammat poliittiset toimijat ovat juridisen arvioinnin kohteena joko tehtävässään tai muussa yhteiskunnassa sanomansa ja tekemänsä johdosta."

Vanhasen mukaan edustajina on toimittava siten, että oikeusvaltion toimintaperiaatetta kunnioitetaan ja juridiikkaa ei politisoida.

"Sillä ennaltaehkäisemme parhaiten myös sen, ettei juridiikkaan turvauduttaisi tulevaisuudessakaan poliittisista syistä."

Vanhanen huomautti puheessaan, että eduskuntatyössä mikään ryhmä ei saa puhtaana omia tavoitteitaan läpi. Demokraattinen päätöksenteko syntyy Vanhasen mukaan muun muassa asiapohjaisesta keskustelusta, hyvään tutkittuun tietoon pohjautuvasta valmistelusta ja kompromisseista.

Vanhanen otti puheessaan esille lisäksi ilmastokysymyksen. Vanhasen mukaan ilmastokysymyksen käsittely pitää sisällään sekä suuria mahdollisuuksia suomalaisen hyvinvoinnin ja työllisyyden kasvattamiseksi että aiheita, joista saa "mehevääkin mehevämmän" vastakkainasettelun identiteettipolitiikan sävyttämän aikana.

"Päätöksiä tekevien on pidettävä takaraivossaan koko ajan vaatimus siitä, että toimet ovat sosiaalisesti, alueellisesti ja työllisyyden kannalta hyväksyttävissä."

Vanhasen mukaan on riskinä, että jos tällaista hyväksyttävyyden perustaa ei kyetä luomaan, päätökset jäävät hyvien periaatteiden tasolle.