Marin olisi valmis tarkastelemaan sähkön hintakattoa
Hallitus aloitti keskiviikkona budjettineuvottelut.
Pääministeri Sanna Marin saapui hallituksen budjettineuvotteluihin Säätytalolle keskiviikkona. Kuva: LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAASuomi on valmis tarkastelemaan sähkön hintakattoa keinona laskea energiakuluja, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) saapuessaan hallituksen budjettineuvotteluihin.
Marinin mukaan poikkeustilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Hän korostaa EU:n laajuisia toimia energian hintojen alentamiseksi.
Hän sanoi, että kukaan ei saa joutua kohtuuttomaan tilanteeseen sähkön hinnan nousun vuoksi.
”Me elämme ikään kuin sotataloudessa. Tämä ei ole normaali talouden tilanne, vaan sodan aiheuttama taloudellinen tilanne”, hän sanoi Säätytalolla toimittajille.
Energiakokonaisuudessa veroratkaisuilla on oma sijansa, mutta Marinin mukaan tarvitaan myös välineitä tukea sellaisia kotitalouksia, jotka eivät muutoin tästä tilanteesta selviä.
Hallituslähteiden mukaan myötätuulessa vaikuttaa olevan ainakin elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) ehdotus sähkön arvonlisäveron tilapäisestä keventämisestä nykyisestä 24 prosentista joko 10 prosenttiin tai 14 prosenttiin.
Veronalennus ei kuitenkaan Lintilänkään mukaan yksin riittäisi, koska se ei merkittävästi hillitsisi sähkön hintaa. Lisäksi se kohdentuisi kaikkiin.
Hallitus aloitti budjettiriihensä kello 10. Neuvotteluille on varattu vielä huominenkin.
Marin korostaa myös EU:n laajuisia toimia energian hintojen alentamiseksi.
"On tärkeää, että komissio tulee esittämään uusia keinoja siihen, miten energian hintaa saadaan alaspäin, miten energian saatavuutta voidaan turvata”, hän sanoi.
Marinin mukaan niihin kuuluisi muun muassa sähkön arvonlisäveron tilapäinen alentaminen. Hän sanoi nostaneensa teeman esille eilen keskustellessaan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.
”Tällä hetkellä meillä ei ole sellaisia työkaluja, jotta me voisimme kohdistaa arvonlisäveron alennukset esimerkiksi vain ja ainoastaan energiaan ja laskea esimerkiksi nollakantaan”, Marin sanoi.
Hän sanoi, että arvonlisäveron alennus jakaa Euroopan maita, eikä esitys saisi varmastikaan varauksetonta tukea.
Ylimääräinen lapsilisä olisi menossa läpi puolueiden neuvotteluissa.
Hallituksen on määrä neuvotella tänään viimeisessä budjettiriihessään energian hinnan lisäksi muun muassa keinoista, joilla helpotetaan suomalaisten arkea nousevien hintojen paineessa. Ostovoimaa tukevassa kokonaisuudessa Marin korostaa lapsiperheisiin kohdistuvia toimia, jotka olisivat arvovalinta hallitukselta.
Keskusta on esittänyt joulukuussa maksettavaa ylimääräistä lapsilisää kaikille lapsille. Yle kertoi tiistaina, että ylimääräinen lapsilisä olisi menossa läpi puolueiden neuvotteluissa. Ministerit eivät neuvotteluihin mennessään vahvistaneet tietoa.
STT:n tietojen mukaan korotus olisi toteutettavissa niin, että se ei vaikuttaisi toimeentulotukeen. Tuen leikkaantumisesta ovat olleet huolissaan ainakin vihreät ja vasemmistoliitto.
Tiettävästi myös varhaiskasvatusmaksujen alennus olisi toteutumassa. SDP ehdotti elokuun puolivälissä, että varhaiskasvatusmaksuja alennettaisiin kaikissa tuloluokissa.
Suomalaisten arkea helpottavan apupaketin hintahaitari asettunee 200–300 miljoonan euron liepeille.
Puolueilta on tullut runsaasti omia ratkaisuja tilanteeseen, ja tulossa on näillä näkymin erilaisia määräaikaisia kohdennettuja tukia, kuten SDP:n esittämät sosiaalietuuksien ylimääräinen indeksikorotus ja työmatkavähennyksen lisäkorotus. Nämä todennäköisesti kelpaavat ainakin useimmille hallituspuolueille.
Hallituspuolueista on arveltu, että varsinaiset neuvottelut käydään ilman suurempaa draamaa, joskin nopeasti toteutettavia toimia, jotka kohdentuisivat eniten tukea tarvitseville, on vaikea löytää.
Suomalaisten arkea helpottavan apupaketin hintahaitari asettunee 200–300 miljoonan euron liepeille, STT:lle arvioitiin hallituslähteistä ennakkoon.
"Me emme varmaankaan saa niitä noin 3 500:aa hoitajaa sinne ensi kevääseen mennessä, mutta varmaan puolet siitä saadaan.”
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kommentoi riihen alla myös hoitajamitoituksen voimaantulosta käytävää keskustelua. Hän sanoi, että hallituksen keskustelu siirtyy budjettiriihen yli noin syyskuun puolivälin paikkeille.
"Me emme varmaankaan saa niitä noin 3 500:aa hoitajaa sinne ensi kevääseen mennessä, mutta varmaan puolet siitä saadaan, ja sitten tarvitaan jonkin verran lisää aikaa.”
Lindénin mukaan henki on nyt se, että toteutukseen haetaan realistinen toteutusaika. Hän ei tarkkaan arvioinut, minkälaisesta lisäajasta voisi olla kyse, mutta sanoi, ettei sentään paria vuotta tarvittaisi. Hoitajamitoituksen on ollut määrä nousta huhtikuussa vähintään 0,7 hoitajaan asiakasta kohden.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon tarvittaisiin kevääseen mennessä 3 400 hoitajaa lisää, jotta yksiköt yltäisivät lakisääteiseen hoitajamitoitukseen huhtikuussa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
