Viikon tutkimus Seleeniä saadaanmaidosta ja lihasta
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) mukaan suomalaiset saavat ruuasta tarpeeksi seleeniä. Tämä johtuu lannoituksesta, joka nostaa kotimaisten rehujen ja elintarvikkeiden, pääasiassa maidon ja lihan, seleenipitoisuudet tavoitetasolle.
Sen sijaan kasvissyöjät saattavat kärsiä seleenin puutteesta, sillä vihanneksissa ja marjoissa ei juuri ole seleeniä. Näin arvioi laboratoriojohtaja Georg Alfthan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
”Kun ei syödä lihaa, proteiini pyritään saamaan muun muassa pavuista, jotka tuodaan valtaosin ulkomailta. Täytyisi ottaa selvää, minkä maalaisissa pavuissa on seleeniä. Eurooppalaisissa pavuissa yleensäkin on seleeniä hyvin vähän.”
Alfthanin mukaan kasvissyöjillä seleeninsaanti voi jäädä murto-osaan suosituksista.
Myöskään luomuviljoissa ei seleenilannoituksen puutteen vuoksi ole seleeniä. Sen sijaan luomumaidossa ja -lihassa on seleeniä, koska lehmille annetaan sitä ravintolisänä.
MTT:n raportin perusteella seleenilannoitus on tehokas ja edullinen keino turvata seleenin saanti. Suomalaiset saavat seleeniä keskimäärin 0,08 milligramma vuorokaudessa, mikä vastaa ravitsemussuosituksia.
Tärkeimmät seleenin lähteet ovat maito ja liha, joista saadaan noin 70 prosenttia päivittäisestä seleenistä. Keskivertosuomalaisen veriseerumin seleenipitoisuus on koko 2000-luvun ylittänyt muun Euroopan keskiarvon.
Seleeni on tärkeä hivenaine, jota tarvitaan kasvuun ja lisääntymiseen sekä ylläpitämään sydämen ja lihasten terveyttä. Tunnetuin seleenin puutteesta johtuva sairaus on kotieläinten lihasrappeuma.
Seleenin lisääminen lannoitteisiin aloitettiin vuonna 1984, kun todettiin, että ihmisten ja kotieläinten seleeninsaanti on Suomessa liian vähäistä.
Raportti on luettavissa nettiosoitteessa www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti35.pdf.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
