Tutkija Lokalahden hirviepisodista: "Aivan samalla tavalla ihmiset vaikka raapivat päätään tai kaivavat nenäänsä"

Lokalahden hirviä ei Puseniuksen mukaan kannata määritellä homoseksuaalisiksi, sillä ne luultavasti parittelevat normaalisti silloin, jos vain naaraita on tarjolla. 

MT kertoi aiemmin lokalahtelaisesta Tommi Alanissistä, joka ikuisti perjantaina metsäpellolla hieman erikoisemman näyn. Hirvet näyttivät harjoittelevan paritteluliikkeitä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jyrki Pusenius kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että hirvien toiminnan taustalla voi olla ratkaisemattomaksi jäänyt kamppailu ja sen jälkeinen sijaistoiminta. Mitään kovin vahvaa tieteellistä selitystä hän ei omien sanojensa mukaan pysty hirvien toiminnalle antamaan.

Puseniuksen mukaan silloin, jos hirvien kamppailu jää ratkaisemattomaksi, ja päättyy yllättäen, seurauksena voi olla sijaistoimintaa. Sijaistoimintaa eli tilanteeseen kuulumatonta toimintaa selittää se, että hirvet olivat ikään kuin motivoituneita jatkamaan yllättäen ratkaisemattomaksi jäänyttä kamppailua.

"Jos kamppailu loppuu kesken, se voi purkautua niin, että sitten ruvetaan tekemään jotain tilanteeseen kuulumatonta. Aivan samalla tavalla ihmiset vaikka raapivat päätään tai kaivavat nenäänsä", erikoistutkija sanoo.

Nyt pään raapimisen tai nenän kaivamisen sijaan hirvi päätti kiivetä toisen selkään.

Hirvien keskinäisen kamppailun on saattanut tutkijan mukaan saattanut keskeyttää myös lähellä ollut ihminen. Hirvet ovat nimittäin saattaneet reagoida ihmiseen, vaikka tämä on luullut olevansa riittävän kaukana.

Lokalahden hirviä ei Puseniuksen mukaan kannata määritellä homoseksuaalisiksi, sillä ne luultavasti parittelevat normaalisti silloin, jos vain naaraita on tarjolla. Hirvien toiminnalla ei siis ole hirvikannan hoidon näkökulmasta merkitystä.

Sijaistoiminnan lisäksi erikoistutkija löytää hirvien toiminnalle myös toisen mahdollisen syyn. Toisen hirven päälle kiivennyt hirvi on saattanut yrittää alistaa toista hirveä seksuaalisesti. Urosten välistä seksitoimintaa käytetään alistuskeinona tutkijan mukaan hirvien lisäksi niin ihmisten kuin apinoidenkin keskuudessa.

"Tässä alistamista vastaan sotii se, että se, joka kiipesi, oli pienempi", Pusenius huomauttaa.

Lue myös: Metsästäjä todisti erikoista näkyä metsäpellolla: "Ajattelin, että tämä nuorempi kaveri on vähän turhan innokas"