Haastajan MTK:n kakkospaikalle saanut Ylinen: ”Oli vuoden alussa puheenjohtajana kuka hyvänsä, siellä on vakavan tarkastelun paikka”
Ylinen kertoo olevansa käytettävissä MTK:n toiseksi puheenjohtajaksi, jos häntä tehtävään esitetään.
MTK:n toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen ei yllättynyt kuultuaan uusista haastajista järjestön johtotehtäviin. Arkistokuva. Kuva: Kari SalonenMTK:n toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen uskoo haastajien ilmaantumisen puheenjohtajakisaan kertovan alan ahdingosta.
”Sanotaan, että ei tämä millään tavalla yllätä, vaikka itse en ole kuullut suoraa kritiikkiä omaa toimintaani kohtaan”, Ylinen sanoo.
”Viljelijöiden toimeentulokehitys ja taloudellinen tilanne, vihreä vyörytys metsiä kohtaan. Kyllähän tässä on väkisin välillä miettinyt itsekin että olisiko jotain matkan varrella voinut tehdä toisin”, hän listaa alan haasteita.
MTK:n johtopaikoille syntyi kilpailua, kun Brysselissä Copa-Cogecan pääsihteerinä pitkään toiminut Pekka Pesonen kertoi olevansa kiinnostunut ensimmäisen puheenjohtajan, ja MTK:n valtuuskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Tero Lahti toisen puheenjohtajan tehtävästä.
Järjestön puheenjohtajan tehtävää on vuodesta 2009 johtanut Juha Marttila. Ylinen on hoitanut toisen puheenjohtajan pestiä yhtä pitkään. Molemmat ovat myös ehdolla jatkoon.
Ylisen mukaan kilpailu johtopaikoista on normaali osa jäsendemokratiaa, eikä kerro repemästä järjestön sisällä.
”Tämä kertoo siitä huolesta, mikä meidän jäsenkunnalla on oman elinkeinonsa harjoittamisesta. Totta kai katseet kääntyvät siinä vaiheessa järjestön johtoon. Se että haetaan vaihtoehtoja on täysin luonnollista”, hän arvioi.
”En minä tätä minään hirveänä epäluottamuslauseena koe.”
Vaikka maatalouden katastrofaalinen tilanne kääntää katseen myös peiliin, ei Ylinen tunnista hetkiä, joissa MTK:n nykyinen johto olisi mennyt metsään.
”En minä osaa nimetä mitään yksittäistä asiaa, mikä olisi ollut virhe, tai jäänyt tekemättä”, hän sanoo.
”Mutta olkoon siellä sitten ykköspuheenjohtajana ja kakkospuheenjohtajana ensi vuoden alussa kuka hyvänsä, niin kyllä siellä on erittäin vakavan tarkastelun paikka. Onko meidän linja oikea? Pitääkö jotakin muuttaa? Tehdäänkö me oikeita asioita?”
Ylisen mukaan MTK:ssa on valittu rakentava ja yhteistyöhön pyrkivä linja.
”Mennään asiantuntejuus edellä, säilyttäen neuvottelukontaktit päättäviin ministeiröihin ja muihinkin tahoihin”, hän kuvailee.
”Euroopassa on sisarjärjestöjä jotka ovat aktiivisesti järkyttämässä jopa yhteiskuntarauhaa. Me ei sillä renkaanpolttolinjalla olla oltu ollenkaan.”
Myös toimintatapoja joudutaan Ylisen mukaan kuitenkin tarkastelemaan uudelleen. Maataloustuottajien ääni olisi yksinkertaisesti saatava paremmin kuuluviin.
Hän huomauttaa, että maatalouden kustannukset ovat nousseet tuloja enemmän jo vuodesta 2007 alkaen. Viestiä on viety eteenpäin koko ajan, mutta muutokseen se ei ole johtanut.
”Nyt kun tätä on 15 vuotta jatkunut, niin maatilojen puskurit ovat syöty. Enää ei ole mitään puskuria, millä vastata nyt nousseihin kriiseihin
”Kotimainen ruoka on ehkä liian itsestäänselvää. Sitä on aina ollut, siitä ei ole koskaan ollut pulaa”, Ylinen pohtii syyksi sille, ettei tuottajien hätää ole otettu vakavasti.
”Ruokaa on kuitenkin tuotettu. Tuotantomäärät ovat pysyneet. Se on luonut ehkä sellaista harhaa, että tämän homman täytyy kannattaa, koska ruokaa kuitenkin tuotetaan.”
Ylinen kuitenkin korostaa, että kyseessä on harha. Tilojen velkaantuminen on kasvanut koko ajan, ja kärjistynyt tilanteeseen, jossa ”vasikat ostetaan eläinluotolla, rehut ostetaan rehuluotolla ja lannoitteet ostetaan kauppiaan luotolla”.
”Nyt kun tätä on 15 vuotta jatkunut, niin maatilojen puskurit ovat syöty. Enää ei ole mitään puskuria, millä vastata nyt nousseihin kriiseihin.”
Tuttu syyllinen on myös kauppa. Hintojen neuvottelu on tavarantoimittajille duopolissa hankalaa, sillä yhdestä kilpailutuksesta tippuminen tarkoittaa, ettei vaihtoehtoja ole.
Samaan aikaan kilpailulainsäädännön tulkinta estää MTK:ta esimerkiksi vaatimasta tietynsuuruisia korotuksia tuottajahintoihin. Se voitaisiin tulkita markkinoita häiritseväksi signaloinniksi.
Mahdollinen sakkorangaistus olisi järjestölle murskaavan suuri.
”Tämä osaltaan syö meidän mahdollisuutta vaikuttaa asioihin”, Ylinen kertoo.
”Jos me ei voida sanoa, kuinka paljon tuottajan pitäisi saada esimerkiksi naudanlihakilosta tai perunakilosta, niin mistä sellaista tietoa edes saadaan?”
”Lisäksi meillä on maatalouden panostoimittajissa esimerkiksi Yara, joka antaa tällaisessa tilanteessa positiivisa tulosvaroituksia, vaikka on hyvin määräävässä roolissa lannoitemarkkinoilla.”
Ratkaisujen löytyminen vaatii nyt kunnollista ravistelua.
”Joko ymmärryksen maatalouden kustannuskriisistä täytyy lisääntyä, tai sitten järjestelmiä täytyy muuttaa. Luultavimmin molempia vaaditaan ennen kuin asiat alkavat toimia.”
Mitä MTK sitten voi asialle tehdä?
”No mehän voidaan tietysti luoda meidän päättäjille ja lainsäätäjille tilannekuvaa, ja tuoda esille näitä ongelmia, ja ajatuksia, kuinka näitä asioita toteutetaan. Varsinaisesti siellä päättäjänähän me ei olla”, Ylinen sanoo.
Lainsäätäjiin vaikuttaminen on tärkeässä osassa, mutta lopulta talonpojan tilipussi on kaupan puntarissa.
”Eihän lailla voida vaikuttaa siihen, miten asiakkaan kauppaan tuoma raha jakautuu ketjun sisällä. Se edellyttää ymmärryksen lisäystä, mitä esimerkiksi Karhisen pyöreässä pöydässä nyt haetaan.”
- Osaston luetuimmat






