Perussuomalaisille ehdokasjytky – Ehdokkaita yli kaksituhatta edellisvaaleja enemmän
Keskusta säilytti kärkipaikkansa ehdokkaissa, vaikka määrä vähenikin yli viidelläsadalla.
Ehdokasasettelun suurin voittaja oli perussuomalaiset, ja häviäjä keskusta. Jälkimmäinen säilytti silti kärkipaikkansa. Kuva: Jukka PasonenKesäkuun kuntavaaleissa eniten ehdokkaita on keskustalla, joka onnistui haalimaan listoilleen yhteensä 6 872 henkeä. Ehdokkaita kertyi kuitenkin yli 500 vähemmän kuin neljä vuotta sitten.
Toiseksi eniten ehdokkaita on kokoomuksella, jonka 6 015 ehdokasta on lähes 300 edellisvaaleja enemmän. Suurimman nousun tekivät kuitenkin perussuomalaiset, joille ehdokkaita kertyi 5 962 – yli kaksi tuhatta viime vaaleja enemmän.
Neljännelle sijalle yltää SDP, jonka 5 612 ehdokasta on yli 500 vähemmän kuin edellisvaaleissa. Vasemmistoliiton ehdokasmäärä laski hieman, ja ehdokkaita on nyt 3 000. Vihreät kokosivat 2 806 ehdokasta, pari sataa neljän vuoden takaista enemmän.
Kristillisdemokraattien (1 944 ehdokasta) ja RKP:n (1 387 ehdokasta) ehdokasmäärät olivat linjassa vuoden 2017 kanssa. Uusi tulokas Liike Nyt haali noin 500 ehdokasta 81 kunnassa.
Kaulaansa ehdokasmäärissä menettäneen keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen vakuuttaa puolueen olevan tyytyväinen ehdokkaiden määrään.
"Lähetin järjestöväelle arvosanaksi vahvan ysin ehdokashankinnasta. Uskon, että tällä ehdokasmäärällä saadaan huipputulos", Pirkkalainen sanoo.
Kannatusalhossa kyntävässä puolueessa ei hänen mukaansa olla tulevista vaaleista huolissaan.
"Paniikkia ei todellakaan ole. Lähdetään tavoittelemaan sitä, että Suomen kartta on näiden vaalien jälkeen yhtä tummanvihreä kuin aiemminkin."
Myös kokoomuksen Kristiina Kokko on puolueensa tulokseen tyytyväinen, sillä tavoite ehdokasmäärän nostosta toteutui.
Ehdokasmäärän kasvuun on Kokon mukaan kaksi syytä: kenttäväen aktiivisuus ja yleinen tyytymättömyys hallituksen vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan.
Hallitusta on ainakin osin kiittäminen myös perussuomalaisten ehdokaspotista, kertoo Simo Grönroos.
"Punavihreän hallituksen politiikka suututtaa suomalaisia ja on saanut monet aktivoitumaan myös kuntapolitiikassa", hän arvioi.
"Perussuomalaiset on niin kuntien kuin valtakunnan tasolla osoittanut olevansa vaihtoehto vallitsevalle politiikalle. Yhä useampi suomalainen on katsonut tarpeelliseksi kantaa kortensa kekoon lähtemällä ehdokkaaksi."
Ilman perussuomalaista ehdokasta jäi Manner-Suomessa vain neljä kuntaa.
SDP:n Antton Rönnholmin mukaan useassa kunnassa vaikuttaa tapahtuneen ehdokkaiden sukupolvenvaihdos, eikä uusia ehdokkaita saatu aivan samaa määrää, kun vanhoja jäi pois. Tulokseen ollaan kuitenkin koronaoloissa tyytyväisiä.
"Tapana on ollut tavata kaikki henkilökohtaisesti ja käydä läpi ehdokkaiden motivaatio ja osaaminen. Nyt emme ole päässeet kohtaamaan ihmisiä ja tekemään ehdokashankintaa kasvotusten."
Jo pitkään käynnissä ollut sukupolvenvaihdos ja koronaviruksen tuomat haasteet ovat Mikko Koikkalaisen mukaan syy myös vasemmistoliiton ehdokasmäärän pienelle laskulle.
Vihreät ovat ehdokasmäärästään ylpeitä, kertoo Veli Liikanen. Ehdokasmäärä on puolueen oma ennätys.
"Kokonaan uusia kuntia saatiin 11. Sellaisia kuntia, joissa ei viime vaaleissa ollut vihreää ehdokasta, on 25."
Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä kertoo, että puolue on saanut paljon uusia ehdokkaita ja laajentunut uusiin kuntiin, vaikka ehdokasmäärä onkin pysynyt melko samana.
"Viime vaaleissa oli isommissa kaupungeissa vaaliliittoja, jotka nostivat ehdokasmäärää. Uusia kuntia on nyt 10–15."
RKP:n ehdokasmäärä kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 1984 jälkeen, iloitsee Fredrik Guseff.
"Kiinnostus puoluetta kohtaan on kasvanut suomenkielisten joukossa. Myös nuoria on mukana ennätyksellisesti, mikä on hyvä tulevaisuutta ajatellen."
Eduskuntapuolueiden kuopus, Liike Nyt, osallistuu kuntavaaleihin ensimmäistä kertaa. Ehdokkaita on kerätty yhteensä 81 kunnasta.
"Ehdokkaita ei ole vain isoissa kaupungeissa, vaan myös esimerkiksi sellaisilla paikkakunnilla kuin Hamina ja Kiuruvesi", Juhani Klemetti kertoo.
"Vuoden aikana on perustettu 38 uutta paikallisyhdistystä. Liike nyt on noussut valtakunnalliseksi puolueeksi."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
