Hallitukselle ruusuja puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa – sote-asioista sen sijaan tulee pyyhkeitä
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus: heikoimmat esitykset sosiaali-ja terveyspolitiikka, koulutus ja sivistys.
Hallitus saa suomalaisilta kehuja puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta risuja sotesta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla kesäkuussa. LEHTIKUVA / Markku UlanderSuomen nykyisen hallituksen bravuuri on kansalaisten mielestä tähän mennessä ollut puolustus- ja turvallisuuspolitiikka, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus. 45 prosenttia vastaajista arvioi hallituksen onnistuneen valtakunnan turvallisuuden takaamisessa erittäin tai melko hyvin, ja vain 19 prosenttia näkee hallituksen epäonnistuneen sen suhteen.
Hallituksen heikoimpana esityksenä pidetään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, jossa vain 15 prosenttia vastaajista arvioi hallituksen onnistuneen. 58 prosentin näkökulmasta kyse on epäonnistumisesta.
Toinen heikkona pidetty osa-alue ovat koulutukseen ja sivistykseen liittyvät asiat, joissa vain 20 prosenttia vastaajista näkee myönteisiä asioita.
Kuten olettaa saattaa, hallituspuolueiden kannattajat ovat kaiken kaikkiaan tyytyväisimpiä hallituksen toimiin. Suurin erimielisyys hallituksen ja opposition kannattajilla on siitä, kuinka hyvin hallitus on hoitanut Suomen taloudellista tilaa. Talousasioiden hoito on sujunut hallituspuolueiden kannattajista 79 prosentin mielestä hyvin, kun taas oppositiossa vain 25 prosenttia on valmis kehumaan hallitusta asiasta.
Eroja on kuitenkin myös hallituspuolueiden sisällä. Keskustan kannattajat ovat joka asiassa kokoomuslaisia tyytyväisempiä hallitukseen. Suurin ero näkemyksissä on sosiaali- ja terveysasioissa, joissa hallitusta silittää myötäkarvaan 51 prosenttia keskustalaisista, mutta vain 26 prosenttia kokoomuslaisista.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja sitä varten haastateltiin 1 004:ää ihmistä. Vastaajat edustavat 18–79-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin 3 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
