YLIÖ Maanviljely suorakylvöllä tukee kestävää kehitystä

Maan kyntämistä on harjoitettu niin kauan kun ihminen on keksinyt kyntöaurat.

Kynnöllä on käännetty kasvijätteet ja rikkaruohot maan sisälle ja samalla maan pintaa on kuohkeutettu ilmavaksi kunnes traktorilla tehty muokkaus ja kylvö tallaavat sen jälleen tiiviiksi.

Kyntö ja muokkaus ovat olleet pitkään ainut vaihtoehto kurittaa monivuotisia rikkakasveja kunnes käyttöön tuli kemialliset rikkakasvien torjunta-aineet jotka mahdollistavat viljelyn ilman kyntämistä. Kyntämisellä on pitkät perinteet mutta sillä on omat hyvät ja huonot puolensa.

MTT:n pitkän aikavälin tutkimusten mukaan kyntöaikakaudella maan orgaanisen aineen määrä on pudonnut puoleen ja maiden kasvukunto on heikentynyt.

Maa sisältää kaksi kertaa enemmän hiiltä kuin ilmakehä. Siten se on suuri hiilen varasto. Kyntäessä ja muokatessa maahan pääsee ilmaa joka hapettaa maassa olevasta hiilestä hiilidioksidia ilmakehään.

Muokkaamattomassa viljelyssä tämä prosessi toimii toisinpäin. Kun maata ei kyntämisellä ilmasteta, maasta ei synny ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä ilmakehään, vaan maa toimi hiilinieluna.

Muokkausta vähentämällä voidaan toteuttaa käänteinen ilmastonmuutos eli sitoa ilmasta hiilidioksidia maahan. Samalla maan orgaaninen aine ja maan pieneliötoiminta lisääntyy ja maan kasvukunto paranee.

Ympäristöpäästöt pienenee ja pitkään suorakylvössä ollut maa vastaa ympäristövaikutuksiltaan nurmea.

Tämän vuoden sateinen kevät on kurittanut viljelijöiden kertomusten mukaan samalla tavalla sekä suorakylvettyjä kuin kynnettyjä maita. Avainasemassa on ollut oikea kylvöajankohta.

Pellon ojituksen toimivuudella ja pellon muotoilulla on ollut myös suuri merkitys tällaisena poikkeuksellisen sateisena kesänä. Pellon pinnan kuivattamisesta lautasmuokkaimella tai sänkiäkeellä on ollut myös hyötyä.

Yhden poikkeuksellisen sateisen kesän perusteella ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Kuivina vuosina kokemukset ovat olleet päinvastaisia, joten tuloksia on vertailtava pitkällä aikajänteellä. Tavallisesti suurin satotasoon vaikuttava seikka on veden vähyys, johon maan muokkaamattomuudella ja kasvipeitteisyydellä voidaan vaikuttaa.

Koneviestin ja Yaran noin 10-vuotisten kokeiden perusteella suorakylvössä on saatu isompia satoja ja niissä on ollut parempi satovarmuus kuin kynnetyillä mailla.

Suorakylvömenetelmä edellyttää glyfosaatin käyttöä. Samoin kynnetyllä maalla sitä joudutaan muutaman vuoden välein käyttämään juolavehnän torjuntaan. Euroopassa glyfosaattia käytetään rikkakasvitorjunnan lisäksi myös viljan pakkotuleennuttamiseen eli kuivattamiseen ennen puintia. Muualla sitä ruiskutetaan lisäksi geenimanipuloituihin kasvustoihin.

Suomessa glyfosaatin käyttö ennen puintia on kiellettyä leipäviljoilla ja glyfosaattia ruiskutetaan monivuotisille rikkakasveille yleensä vasta puinnin jälkeen sängelle joko syksyllä tai keväällä.

Suomalainen vilja on siten kasvinsuojelujäämien suhteen puhtaampaa kuin ulkomainen ja siksi viljelijöiden tulisikin saada siitä parempaa hintaa kuin ulkomailta tuodusta.

Glyfosaatilla torjutaan juolavehnän lisäksi myös monivuotisia rikkakasveja. Suorakylvöön perehtyneillä tiloilla pellot eivät rikkakasvustoltaan ja kasvitaudeiltaan eroa perinteisesti viljelyyn panostavista tiloista.

Jos glyfosaatin käyttöä rajoitetaan, se lisäisi muiden vahvempien ja haitallisten torjunta aineiden käyttöä.

Maailman väkiluku on runsaassa kasvussa ja ihmiskunnan ruokkimiseen tarvitaan isompia satoja.

Ilman glyfosaatin käyttöä monivuotiset rikkakasvit valtaavat peltoalaa ja sadot tulisivat pienenemään. Sen seurauksena voi olla että elintarvikkeita ei riitä kaikille.

Vaikka glyfosaatissa on ehkä vähäisiä haittavaikutuksia, sen haitat ovat moninkertaisesti pienempiä siihen hyötyyn nähden joka sen käytöllä saavutetaan.

Ympäristöasiat kuten vesistöjen saastuminen, ilmaston muutos ja maan orgaanisen aineen väheneminen ovat asioita joihin suorakylvön avulla viljelykäytäntöjä muuttamalla voidaan vielä merkittävästi vaikuttaa.

Maanviljely suorakylvöllä tukee kestävää kehitystä ja se ruoan tuottamisen lisäksi tuottaa pienempien ympäristöpäästöjen muodossa ympäristöpalveluja yhteiskunnalle.

Suorakylvö on taitolaji ja se vaatii siihen kunnolla perehtymistä. Suomessa on toiminut jo yli 10 vuotta Suomen CA-viljelyn yhdistys, jonka tavoitteena on jakaa tietoa suorakylvön hyödyistä viljelijöille ja eri sidosryhmille. Tietoa löytyy osoitteessa suorakylvo.fi.

Ari Koutonen

Suomen CA-viljelyn yhdistyksen

puheenjohtaja

Avaa artikkelin PDF