Rahkasammalessa kasvaa komeita kurkkuja
Kari Salonen Rahkasammalesta valmistettu kasvatusalusta kestää runsasta kastelua turvetta paremmin. Paljon kastelua vaativa kurkku viihtyykin sammalessa hyvin, kertoo vanhempi tutkija Juha Näkkilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen puutarhatutkimuksen yksiköstä. Kuva: Viestilehtien arkistoPIIKKIÖ (MT)
Turpeesta ja kivivillasta tehdyt kasvualustat saattavat tulevaisuudessa saada rinnalleen rahkasammalesta valmistetun uusiutuvan kasvualustan.
Sammal kasvattaa kurkut turpeen veroisesti. Kasvualustakokeissa sammalseos on ollut jopa turvetta parempi.
Sammal ei vaikuta kurkkujen ulkoiseen laatuun. Makueroja ei virallisesti ole testattu.
”Piikkiössä on niitäkin, joiden mielestä sammalessa kasvanut maistuu paremmalle”, kertoo erikoistutkija Liisa Särkkä.
Piikkiössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n puutarhatuotannon tutkijat kehittävät kasvualustaa rahkasammalesta yhdessä professori Risto Tahvosen kanssa.
Tutkimusidea on lähtöisin Markku Haukiojan kasvihuoneesta Biolan-yrityksestä.
Sammalalustan etu on, ettei se sisällä humusta, kuten turve.
Humus on ongelma erityisesti kasvihuoneissa, joissa on suljettu veden kierrätysjärjestelmä ja joissa viljellään paljon kastelua vaativia kasveja, kuten kurkkua ja salaatteja.
”Humus tukkii suodattimet, vaikeuttaa veden kiertoa ja saattaa jopa lisätä kasvitauteja”, toteaa erikoistutkija Kari Jokinen.
Sammalalustasta lirisevä vesi on kirkasta.
Alustavissa kokeissa on selvinnyt, että kolmen eri rahkasammalen seos on parempi kasvualusta kuin yhtä lajia sisältävä. Syitä eroon ei tiedetä.
”Seos toimii erittäin hyvin, eikä ongelmia ole ollut”, kertoo vanhempi tutkija Juha Näkkilä.
Viime vuonna tehtiin muutamia taimikasvatuskokeita. Ne onnistuivat hyvin.
Ensimmäinen kurkkujen kasvualustakoe tehtiin tammikuussa ja toinen on parhaillaan meneillään.
Tarvitaan noin kolmen vuoden kokeet, jotta rahkasammalkasvualustasta on riittävästi tietoa koossa. Oma lukunsa on, miten nostoteknologia sekä alustojen kaupallistaminen kehittyvät.
Selvitettävänä on muun muassa, miten sammalkasvualusta kestää runsasta ja usein tehtyä kastelua.
Paljon kastellun turpeen ilmatila vähenee, ja hapettomuus haittaa kasvua. Sammalen ilmatila säilyy paremmin.
Sammalkasvualustaa pitää kuitenkin kastella useammin kuin turvetta, koska se ei pysty imemään yhtä paljon vettä.
Nykyaikaisessa kasvihuonetuotannossa ravinteet annetaan kasteluveden mukana, joten oikea kastelu on erittäin tärkeää.
Paljon vettä vaativan kurkun kasvualusta ei saa kuivua. Se näkyy heti pituuskasvussa ja hedelmien määrässä, Näkkilä painottaa.
Sammalella ja siitä maatuessa muodostuvalla turpeella on kyky estää homeiden kasvua. Tutkijoiden oletus on, että kasvualustassa tämä sammalen ominaisuus vähentää kasvitauteja.
Sammalkasvualustan etuihin kuuluu myös, että se säilyttää rakenteensa pitkään eikä maadu.
Piikkiössä käytettävä rahkasammal kerätään soilta, jotka eivät enää ole täysin luonnontilaisia.
Sammalen nostaa Metsäntutkimuslaitos (Metla), joka selvittää noston vaikutuksia suohon ja sammalen uusiutumiseen.
Nostotekniikkaa kehittää Vapo.
Sammalen nostaminen täysin koskemattomilta soilta olisi vaikeaa. Ne ovat erittäin märkiä eikä sammalta saada talteen sotkematta suota, Näkkilä selittää.
Rahkasammalen viljelyä suopohjalla on tutkittu hieman Suomessa ja erityisesti Saksassa.
Sammalta voitaisiin viljellä soilla, jotka ovat poistuneet turpeentuotannosta tai eivät muuten enää ole luonnontilassa.
Korjuukypsäksi sammal kasvaa 25–30 vuodessa, jonka jälkeen kierto voidaan aloittaa taas alusta. Kasvuturpeeksi korjattaisiin vain muutama sentti päällimmäistä kasvustoa.
”Korjuukone voisi olla samantapainen kuin mitä nyt käytetään nurmenkorjuussa”, Jokinen pohtii.
Tutkimusten mukaan sammalen hehtaarituotto on 2–5 tonnia kuiva-ainetta vuodessa. Suomen tarpeisiin riittäisi siten noin 1 500 hehtaaria suota.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
