Vieraslajit eivät uhkaa maaseutuympäristöjä
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan haitallisimmat vieraskasvit ovat edelleen harvinaisia maatalousmaisemassa.
Vieraskasvilajit eivät uhkaa vakavasti alkuperäisten kasvilajien monimuotoisuutta puoliluonnontilaisissa maatalousympäristöissä. Tällaisia ovat esimerkiksi pientareet ja niityt.
Haitallisimmat vieraskasvilajit, kuten jättiputki, ovat yhä harvinaisia maatalousmaisemassa, ilmenee Miia Jaunin väitöstutkimuksesta.
Hänen mukaansa ei toistaiseksi ole tarvetta ottaa maatalousympäristöjä erityisesti huomioon Suomen kansallisessa vieraslajistrategiassa.
Maatalous on luonut vieraskasvilajeille suotuisia elinympäristöjä ja vaikuttanut merkittävästi uusien kasvilajien leviämiseen.
Tutkimuksessa selvisi, että vieraskasvilajeja esiintyi enemmän voimakkaasti häirityissä ja hoidetuissa elinympäristöissä, kuten pellon- ja tienpientareilla, kuin satunnaisesti häirityissä ja hoidetuissa ympäristöissä, kuten niityillä.
Häiriö on yleisesti ottaen prosessi, joka vähentää kasvien määrää ja lisää paljasta maata, Jauni selittää.
Maantieteellisesti vieraskasvien runsaus ja lajien määrä vähenivät itää ja pohjoista kohti mentäessä. Syynä tähän on erot lämpötiloissa ja kasvukauden pituudessa.
Vieraskasvilajien menestyminen riippuu lajista ja ympäristön ominaisuuksista, joten ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ratkaisua vieraslajien hallitsemiseksi, Jauni toteaa.
Tulevaisuudessa riski vieraskasvilajien vakiintumiselle ja leviämiselle voi kasvaa. Siksi tarvitaan säännöllistä seurantaa, jotta uudet lajit ja muutokset jo vakiintuneiden lajien levinneisyydessä ja runsaudessa havaittaisiin ajoissa.
MAIJA ALA-SIURUA
Miia Jauni väittelee 31.8. kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Plant invasions in boreal agricultural habitats - the effects of environmental conditions,
species traits and the impact on native diversity.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
