Etujärjestöjen komiteaa vetävä Staffan Nilsson pelkää EU:n hajaannusta
Ruotsalainen maidontuottaja Staffan Nilsson on ollut Euroopan talous- ja sosiaalikomitean johdossa syksystä 2010 lähtien. Juha ROININEN / EUP-IMAGES Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ruotsalainen puheenjohtaja Staffan Nilsson on huolissaan EU:n jakautumisesta yhä tiukemmin kahteen leiriin.
”Se on vaarallista kehitystä. Euromaiden halu tiivistää yhteistyötään on ymmärrettävää, mutta toisaalta Britannian tapa estää kaikki uudistukset jo etukäteen on pelkästään lapsellista.”
Kritiikkiä tulee myös Nilssonin kotimaalle. Ruotsi ajaa muun muassa kovia leikkauksia EU:n maataloustukiin ja budjettiin. Rahoitusmarkkinaveroa ja euroalueen pankkivalvontaa se vastustaa tiukasti.
”Mielestäni Ruotsin pitäisi olla pragmaattisempi. Hallitus on periaatteessa EU-myönteinen, mutta käytännössä linja on nyt hyvin lähellä Britanniaa.”
Siviiliammatiltaan Nilsson on maidontuottaja. Hän pyörittää 30 lypsylehmän tilaa keski-Ruotsin Hälsinglandissa.
”1970-luvulla olin mukana vihreässä liikkeessä ja innostuin maanviljelystä. Aloitin ensin vuokraviljelijänä. Omistukseeni tila tuli 1976”, hän kertoo.
Maatalouden haasteet ovat Ruotsin pohjoisemmilla alueilla Nilssonin mukaan hyvin samanlaiset kuin Suomessa. ”Maidon hinta tosin on huono. Paljon huonompi kuin Suomessa”, hän naurahtaa.
Pitkän uran Ruotsin tuottajajärjestössä LRF:ssä tehnyt Nilsson nousi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean johtoon kaksi vuotta sitten.
Komitea koostuu eri EU-maiden etujärjestöjen edustajista. Mukana on edustajia elinkeinoelämästä, ay-liikkeestä ja esimerkiksi ympäristöjärjestöistä.
Suomesta edustajia on muun muassa EK:sta, SAK:sta ja Suomen Yrittäjistä. MTK:ta komissiossa edustaa Seppo Kallio.
Komitean tehtävänä on sovittaa yhteen eri tahojen etuja ja antaa lausuntoja ja suosituksia EU:n muille toimielimille.
”Vahvuutemme on siinä, että eri tahot, esimerkiksi ympäristöjärjestöt ovat mukana jo valmisteluvaiheessa. Lausunnot ovat jo valmiiksi kompromisseja, joten niillä on vaikutusta EU-parlamentin ja komission näkemyksiin”, Nilsson perustelee.
Talous- ja sosiaalikomitean mukaan EU:n maatalousuudistuksen suurin kysymys on riittävä budjetti ja maailman ruokaturvasta huolehtiminen. Viherryttäminen on Nilssonin mielestä ”vähän temppuilua”, mutta sinänsä välttämätöntä, jos maatalouspolitiikalle halutaan laajempi yleinen hyväksyntä.
Maailmanlaajuisesti maaperän laadusta huolehtiminen ja puhtaan veden saatavuus ovat avainasioita, jos maailman kasvava väestö halutaan ruokkia.
Myös tarve ruokaketjun reilummille pelisäännöille tunnustetaan komiteassa.
”Isot kauppaketjut hallitsevat markkinoita ja sanelevat hintoja. Ongelma kyllä tunnustetaan, mutta siihen puuttuminen on hankalaa. Vahvempi kilpailupolitiikka ja osuuskuntien merkityksen vahvistaminen voisivat olla ratkaisuja”, Nilsson pohtii.
NIKLAS HOLMBERG
Sarjassa esitellään Euroopan maatalouspolitiikkaan vaikuttavia päättäjiä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
