Purut talteen ja briketiksi
Puru kulkee kourasta putkea pitkin koneen takaosassa olevaan kuivausyksikköön ja sieltä pussitukseen tai briketöintiin. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoVIHTI (MT)
”Testasimme eri materiaaleja pelletteihin ja puu osoittautui parhaaksi. Sitten pohdimme, että puru pitäisi saada talteen”, kertaa laitteen isä Hannu Vilkkilä.
Hänen ideoimansa sahanpurunkeräin imee hakkuukourasta sahanpurun ja kuivattaa sen käyttökosteuteen hakkuukoneen hukkalämmöllä.
Toimivuutta testattiin laboratorio-olosuhteissa ennen käytännön kokeita. Niissä periaate osoittautui toimivaksi, joten Vilkkilä pääsi rakennuspuuhiin.
Prototyyppi on rakennettu Hyundain kaivinkoneeseen ja pieniä parannuskohteita vielä riittää. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) työskentelevä Vilkkilä kertoo, että esimerkiksi imuputkea on tarkoitus parannella.
Pellettien teko on hänen mukaansa helppoa, kun puru on ensin saatu käyttökohteen mukaiseen kosteuteen. Kuivikkeen tulee olla kosteudeltaan alle 10 prosenttia ja briketöitävän purun 10–15 prosenttia.
”Dieselin hyötysuhdehan on vain 40 prosentin luokkaa, loppu on lämpöä. Sillä kuivaa purua helposti.”
”Järjestelmässä purun imeminen hakkuukourasta on yksinkertaista. Kuivausosa sen sijaan vaatii kehittyneempää automaatiota.”
Vilkkilä toteaakin, että järjestelmän selittäminen yksinkertaisesti ei ole helppoa.
Imu on hoidettu tavallisella teollisuusimurilla. Imurista puru kulkeutuu säiliöön, josta se siirretään ruuvilla vastavirtakuivuriin.
Tässä vaiheessa myös talviolojen lumi ja jää poistuvat kuivurin ritiläalustan läpi. Sieltä puru siirtyy varsinaiseen kuivausyksikköön.
Toisessa vaiheessa puru kuivataan jäähdytysilmalla ja pakosarjasta ja -putkesta saadulla lämmöllä. Tästä prosessista jäävä hukkalämpö taas ohjataan esikuivaukseen.
Purun kosteus ja lämpö mitataan antureilla. Kun puru on kuivunut tarpeeksi, se siirtyy automaattisesti pois kuivausprosessista pussitukseen.
Hankinnassa on myös briketöintilaitteisto kuivurin jatkeeksi, mutta sen kilpailutus on vielä kesken. Vilkkilä kertoo, että toiveissa on noin 50 millistä brikettiä tekevä laite, joka mahtuu kaivurin päälle.
Vilkkilän mukaan sahanpurun keräämisellä on paljon hyviä puolia. Hän sanoo, että purun mukana ei päädy voiteluöljyä metsän kautta pohjavesiin, ja mahdollisen juurikäävän leviäminen hidastuu.
Myös purun energiapotentiaali on merkittävä. Vilkkilän mukaan sahauspurua syntyy hakkuussa noin 0,5 prosenttia puun tilavuudesta.
Suomessa vuotuiset hakkuumäärät ovat 55 miljoonan kuutiometrin luokkaa, jolloin purua syntyy noin 275 000 kuutiometriä. Vilkkilä kertoo, että tämä määrä riittäisi noin 27 500 omakotitalon lämmittämiseen, jos sen saisi hyötykäyttöön.
JAMK:n teknologiayksikön johtaja Mikko Salminen ja Vilkkilä kiittelevät molemmat Teknologian kehittämiskeskus Tekesiä.
”Projekti on mukana Tekesin Groove-ohjelmassa. Ilman rahoitusta tämä ei tietenkään olisi mahdollista”, Salminen korostaa.
Groove-ohjelmalla tuetaan uusiutuvan energian keksintöjen kehitystyötä ja markkinointia.
Mitkä siis ovat seuraavat kehitysaskeleet?
”Hakkuukouraan imuputken suulle pitäisi saada murskain, jolloin varvuista ja risuista aiheutuvat tukkeumat vähenisivät”, Vilkkilä kertoo
”Myös rautaiset imuputken osat voisi vaihtaa muovisiin, jotka eivät tukkeudu niin helposti. Sitten kun ehdin.”
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
