Verkkosivusto helpottaisiriistatiedon käsittelyä
Lumijälkilaskennoilla saadaan tietoa riistakannoista. Kuvassa sauvansomman vieressä ilveksen jälki. Reijo Vesterinen Kuva: Viestilehtien arkistoLAHTI (MT)
Metsästäjien ja tutkijoiden keräämää tietoa riistaeläimistä ja saaliista halutaan käyttää hyödyksi nykyistä paremmin. Lahden riistapäivillä asiaa käsiteltiin useasta näkökulmasta.
Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi kehui suomalaisten metsästäjien vapaaehtoistyön laajuutta tiedon keräämisessä. Naapurimaissa vapaaehtoistyön määrää ja laatua ihmetellään, jopa kadehditaan.
Saaliista raportointia on vara Suomessakin parantaa. Baltian maissa saalisilmoitus on pakollinen, Nurmi muistutti.
Talkoointo voi tulevaisuudessa hiipua, kun väki vanhenee ja kaupungistuu. Kerätty tieto on palautettava pikaisesti kentälle ymmärrettävässä muodossa.
”Riistatiedon on oltava käyttökelpoista hallinnon kaikilla tasoilla, ministeriön metsästysaika-asetuksesta paikallisen metsästysseuran kiintiöpäätökseen saakka”, Nurmi linjasi.
Riistaseurannat tulee Nurmen mielestä siirtää nettiportaaliin. Silloin tietoa voidaan kerätä, tallentaa, lähettää ja jakaa ilman nykyisenkaltaista paperisotaa.
Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro esitti riistakameroiden hyödyntämistä hirvikannan arvioinnissa. Kuvia analysoimalla saataisiin maastolaskentoja yksityiskohtaisempaa tietoa hirvikannan koosta ja rakenteesta. Kameratieto ei korvaisi maastolaskentoja, mutta tukisi niitä.
Karhujen määrän arvioinnissa tulisi käyttää dna-tekniikkaa Ruotsin mallin mukaisesti. Ongelmana lienee rahan puute.
Suurpetojen seurantajärjestelmä Tassu on Kontron mielestä hyvä, mutta ei ongelmaton. Eränuotioilla varsinkin suurpetojen määräarviot herättävät pohdintaa.
Metsästäjäliitto on esittänyt suurpetojen lumijälkilaskentojen laajentamista koko maahan. Liitto on esittänyt myös talvista teeren ja metson latvalintujahtia sekä metsähanhen kiintiöpyyntiä ajallisen rajoituksen sijaan.
Kainuun riistapäällikön Jukka Keräsen mielestä metsästäjien motivaatio riistalaskentoihin kasvoi, kun metsäkanalintujen pyyntiaikapäätöksissä alettiin ottaa huomioon tuoreet riistakolmiolaskennat.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Janne Pitkänen korosti kestävän käytön periaatetta metsästyksessä. Jotta periaate toteutuisi, tulee tietää sekä riistakantojen että saaliin määrä.
Lauri Kontro on myös Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
