Hiilijalanjäljen seuraajaksi hahmotellaan luontojalanjälkeä – Jyväskylän yliopiston laskentamallia koeajettiin S-ryhmässä
Tieteellisessä mielessä luontojalanjäljen laskentamalli ei vielä ole valmis eikä täydellinen, vaan viiden vuoden tutkimushankkeesta on tässä vaiheessa julkaistu vasta väliraportti.
Luontojalanjäljen mittaaminen on tulossa hiilijalanjäljen mittaamisen tilalle, ennakoivat mittausmenetelmää kehittävät tutkijat. Kuvituskuva. LEHTIKUVA/AFP.Luontojalanjäljen mittaaminen on tulossa hiilijalanjäljen mittaamisen tilalle, ennakoivat mittausmenetelmää kehittävät tutkijat. Tavoitteena on hahmottaa laajemmin ja yleisemmin niitä haittoja, joita yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnasta aiheutuu luonnolle – jotta näitä haittoja pystytään myös vähentämään.
”Tarkoitus on luoda avoin työkalu organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskentaan. Hiilijalanjäljen laskenta yksinään tulee jäämään historiaan”, sanoo Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopiston ekologian professori.
”Sillä samalla vakavuudella, jolla suhtaudutaan talouskirjanpitoon, pitää suhtautua myös luontokirjanpitoon”, sanoo väitöskirjatutkija Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta.
Hiilijalanjäljen laskenta on yrityksissä Kotiahon mukaan jo valtavirtaa, mutta edelläkävijäyritykset ovat muutamina viime vuosina pyrkineet löytämään työkaluja myös luontojalanjäljen mittaamiseen.
”Yrityspuolella ollaan selvästi poliitikkoja edellä. Yritykset ovat havainneet, että meillä on luontoriski”, arvioi Kotiaho.
Tavoitteena on tarkastella yrityksen toiminnan vaikutuksia viiteen asiaan, jotka kukin osaltaan aiheuttavat luontokatoa ja eliölajien kuolemista sukupuuttoon. Nämä ovat maan- ja vedenkäyttö, luonnonvarojen suora hyödyntäminen kuten kalastus, saasteet eli esimerkiksi typpi- ja fosforipäästöt ja mikromuovit, ilmastonmuutos sekä haitallisten vieraslajien leviäminen.
Luontokadon viiden ajurin listan on määritellyt kansainvälinen luontopaneeli IPBES vuonna 2020.
Tässä vaiheessa Jyväskylän yliopiston malli saa luotettavimmin esiin ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt sekä maankäytön muutokset, kertoo kestävyysratkaisuyksikön johtaja Lasse Miettinen hanketta rahoittavasta Sitrasta. Heikoimmin taas tavoitetaan yritystoiminnan vaikutukset vieraslajien leviämiseen, jonka merkityskin kokonaisuudessa on pienin.
”Vähintään maankäytöstä ja ilmastovaikutuksista saadaan koppi, ja ne ovat tärkeimmät”, sanoo Miettinen. Ilmastonmuutos on yksi keskeisimmistä luontokadon aiheuttajista.
Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lyhenne on PDF ja taustalla englanninkielinen termi globally potentially disappeared fraction of species.
”Luontoekvivalentti on osuus kaikista maailman lajeista, jotka todennäköisesti tulevat häviämään ihmiskunnan kulutuksen vuoksi”, selvittää professori Kotiaho.
Jyväskylän yliopiston luontojalanjälkihankkeesta kerrottiin toimittajille ennakkotilaisuudessa.
Tieteellisessä mielessä luontojalanjäljen laskentamalli ei vielä ole valmis eikä täydellinen, vaan viiden vuoden tutkimushankkeesta on tässä vaiheessa julkaistu vasta väliraportti. Mallia on kuitenkin jo koeajettu S-ryhmässä, joka on Sitran ohella myös rahoittanut hanketta.
”Aiemmin meiltä puuttui kokonaismittari. Nyt voimme asettaa konkreettisia tavoitteita”, sanoo S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa.
Koeajo vahvisti sen, mikä oli osin arvattavissakin: päivittäistavaraketjussa suurimmat luontovaikutukset aiheutuvat myydyistä elintarvikkeista. Toisena ovat S-ryhmään kuuluvien ABC-huoltamoiden myymät polttoaineet.
Yllättävämpi havainto oli ehkä se, että kotimaisuutta liputtavan S-ryhmän globaalista luontohaitasta vain noin 10 prosenttia kohdistuu Suomeen ja suurin osa muualle maapallolle.
”Iso vaikutus on sillä, millä tavalla raaka-aineita viljellään ja elintarvikkeita tuotetaan. Kyse ei ole pelkästään siitä, missä päin maailmaa tämä tapahtuu”, sanoo Elomaa.
Jotta luontojalanjäljen laskenta saataisiin sujuvasti liitetyksi yrityksen kirjanpitoon, vaikutukset lasketaan euroa kohti eikä esimerkiksi tavarakiloa kohti.
”Jos ostamme esimerkiksi palveluita, silloin ei löydy kiloja”, toteaa Elomaa.
S-ryhmän tavoitteena on olla oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen jo vuonna 2025. Oman toiminnan osuus ilmastopäästöistä on kuitenkin vain noin prosentti. Loppu tulee arvoketjuista eli esimerkiksi myytävän tavaran valmistuksen vaikutuksista.
S-ryhmässä on jo hyviä kokemuksia satokausituotteiden esiintuomisesta sekä Omat ostot -mobiilisovelluksesta. Etlan selvityksessä havaittiin, että Omat ostot -sovelluksen käyttö myös vaikutti käyttäjiensä ostosvalintoihin.
”Toiminta asiakkaiden kanssa on yhteispeliä, emme me voi pakottaa. Miten me toimimme, miten tuomme tuotteita esille – voimmeko jotenkin positiivisesti viedä asiaa eteenpäin. Emme voi vaatia, että asiakas aina ottaa selvää”, painottaa Elomaa.
Jyväskylässä tekeillä oleva luontojalanjäljen laskentamalli ei ole ainoa eikä ensimmäinen maailmassa. Sitran Lasse Miettisen mukaan se on kuitenkin jo tässä vaiheessa yksi parhaista.
”Tässä on valittu erittäin kiinnostava globaali tarkastelutapa. Muissa malleissa usein on alueellinen tarkastelutapa”, sanoo Miettinen.
Parhaat menetelmät tunnistaa Miettisen mukaan myös siitä, että ne saavat kiinni kolme tai neljäkin viidestä luontokadon ajurista. Malleja on kehitys- ja pilottivaiheessa maailmalla useitakin.
”Uskon, että parin vuoden päästä menetelmät ovat tarpeeksi kypsiä, että ne voivat alkaa skaalautua”, hän arvioi.
Miettisen mukaan laskentamalli on sovellettavissa muidenkin organisaatioiden kuin yritysten toiminnan tarkasteluun.
”Tässä mallissa ei ole mitään, mikä ei toimisi esimerkiksi kunnan kannalta”, hän sanoo.
Jyväskylän yliopiston laskentamallissa on käytetty tieteellisen kirjallisuuden tuomaa taustatietoa, panos-tuotos-analyysejä sekä tieteellisiä tietokantoja, kuten Exiobasea ja LC Impactia.
”Yksi merkittävä tavoite on se, että viedään tietoa yritysten käyttöön. Toivomme, että tämä leviää Suomessa kaikenlaisten yritysten toimintamalliksi”, sanoo väitöskirjatutkija Sami El Geneidy.
Viime joulukuussa maailman valtiot pääsivät Montrealin luontokokouksessa sopimukseen uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Yksi kokouksen linjauksista oli se, että vastaisuudessa suurten yritysten on tuotava esiin luonnolle aiheuttamansa haittavaikutukset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
