"Katalonia näyttää tietä Skotlannille"

Skotit seuraavat katalaanien kohtaloa. Skottikansanedustaja Ivan MacKee pelkää Britannian EU-eron olevan katastrofi. Hän haluaa Skotlannin pysyvän EU-jäsenenä. 

Itsenäisyyspuolueen kansanedustaja Ben MacPherson kaipaa Skotlannille laajempia oikeuksia päättää muun muassa veroista. Kuva: Kimmo Lundén

Sijoitusjohtaja Harry S. Nimmo arvioi Skotlannin pärjäävän itsenäisenäkin, mutta skotteja se ei hyödyttäisi nykytilanteeseen verrattuna. Kuva: Kimmo Lundén

Katalonia ja Skotlanti – kaksi kansakuntaa, jotka tasapainoilevat itsenäiseksi julistautumisen kanssa. Suuryritysten B- ja C-suunnitelmat kertovat yhtiöiden valmistautumisesta sen varalle, että Iso-Britannia lähtee EU:sta tai Skotlanti itsenäistyisi Isosta-Britanniasta.

Katalonia toimi kuin varoituksena muutosvoimista.

"Katalonia näyttää tietä Skotlannille", arvioi turisteille säkkipilliään soittanut David "The Piper".

Edinburghin Royal maililla soittanut ja perinteiseen kilttiin pukeutunut kansallismielinen David kertoi MT:lle äänestäneensä Skotlannin itsenäisyyden puolesta kansanäänestyksessä vuonna 2014. Hän sanoo olevansa varma siitä, että näkee vielä eläessään itsenäisen Skotlannin.

Skotlanti äänesti silloin valtioliitossa ja Ison-Britannian osana pysymisen puolesta – 45 prosenttia olisi halunnut eroon yhdistyneistä kuningaskunnista.

Meidän pitää pysyä EU:n sisämarkkinoilla, sillä odotamme brexitin olevan seurauksiltaan tuhoisan Skotlannille.

Harry S. Nimmo toimii Suomen kunniakonsulina Skotlannissa ja työskentelee kuningaskunnan suurimman henki-ja eläkevakuutusyhtiön Aberbeen Standard Investmensin sijoitusjohtajana. Hänellä on vastuullaan sijoitukset pienempiin yhtiöihin. Sijoitusvarallisuudeltaan Euroopan toiseksi suurin henkivakuutusyhtiö Standard Life Aberdeen laskee pieniin yhtiöihin Suomen sijoituskohteistaan muun muassa Keskon ja Huhtamäen.

Nimmo edustaa pääomaa ja taloutta. Skotit eivät hänen arvionsa mukaan hyötyisi taloudellisesti itsenäisyydestä – eivätkä Ison-Britannian EU-erostakaan.

Skotlantilaisten osuus Ison-Britannian väestöstä on laskenut viime vuosikymmenten aikana, mutta se saa yhä saman osuuden Ison-Britannian budjetista julkisiin menoihinsa kuin aiemminkin. Jakosuhde määräytyy yhä vuoden 1979 väestöosuuden suhteessa, vaikka skottien osuus Ison-Britannian väestöstä on laskenut 10 prosentista kahdeksaan prosenttiin.

"Skotlanti saa viidenneksen enemmän palautusta kuin se sai 40 vuotta sitten."

Budjettipalautusten ansiosta esimerkiksi yliopisto-opiskelu on Skotlannissa yhä ilmaista, kun taas Englannin yliopistot ovat ottaneet käyttöön kalliit lukukausimaksut. Myös suomalaisopiskelijat pääsevät hyötymään EU:n jäseninä tästä.

Iso-Britannia haluaa pitää kiinni 300 vuotta jatkuneesta unionista, eikä ruuvaa rahavirtaa kireämmäksi. Skottien itsenäisyyshaaveet ja toiveet uudesta kansanäänestyksestä pitää yllä runsaat budjettipalautukset.

Itsenäisyyttä ajava ja Skotlannin parlamentissa valtaa pitävä SNP-puolue haluaisi saada Skotlannille vielä laajemman määräysvallan valtion varoihin ja tehtäviin.

"Meillä ei ole täyttä päätösvaltaa verotukseen eikä sosiaalipolitiikkaan. Lisäksi Lontoosta hoidettu hallinto on huonoa ja viidennes briteistä elää köyhyydessä", kritisoi itsenäisyyspuolueen kansanedustaja Ben MacPherson Edinburghin Leithin vaalipiiristä.

"Maailma on epävarma, emme tiedä, mitä tapahtuu", arvioi politiikan professori John Curtice. Viimeisten parlamenttivaalien tulokset professori on kuitenkin arvioinut saarivaltakunnassa kutakuinkin kohdalleen. 

Skotlannin lippu. 

Uutta äänestystä tuskin järjestetään ennen kuin Ison-Britannian ero EU:sta kustannuksineen ja seurauksineen on selvä – ja se voi kestää. Brexit on saattanut Britannian hallituksen sekasortoon, neuvottelut takkuavat, eikä EU-avioeron seurauksista ota vielä selvää kukaan.

Skotlannin oma pääministeri, itsenäisyyspuolueen Nicola Sturgeon pani aloitteen uudesta itsenäisyysäänestyksestä jäähylle ainakin syksyyn 2018 tai kevääseen 2019, jolloin Britannian EU-eron pitäisi olla valmis.

Skotlanti ja sen oma parlamentti hallituksineen tasapainoilee näiden kahden kansanäänestyksen ja niiden mahdollisten seurausten välissä.

"Meidän pitää pysyä EU:n sisämarkkinoilla, sillä odotamme brexitin olevan seurauksiltaan tuhoisan Skotlannille", SNP:n kansanedustaja Ivan McKee Skotlannin Glasgowsta.

Skotlannin talouden kivijalka ja vientiveturi on toimialoista elintarvike- ja juomateollisuus. Eritoten hyvin brändätyt skottiviskit vastaavat kahdesta kolmanneksesta koko toimialan viennistä.

Koulutusvienti, turismi, öljy- ja kaasuteollisuus, rahoituspalvelut, kaivosteollisuus, metsäteollisuuskin ovat myös merkittäviä Skotlannin kansantuotteelle.

Kaikilla isoilla yhtiöillä Skotlannissa on Aberdeen Standard Investmentsin sijoitusjohtajan Harry S. Nimmon arvion mukaan B- ja C-suunnitelmat sen varalle, että Iso-Britannia lähtee EU:sta tai Skotlanti itsenäistyisi Isosta-Britanniasta. Katalonia toimi kuin varoituksena muutosvoimista.

Yhtiöt perustavat esimerkiksi Euroopan pääkonttorin Luxemburgiin tai Frankfurtiin, EU:n sisälle. Mahdollisen tullimuurin taakse ei halua kukaan jäädä.

"Aberdeen ei ole poikkeus tästä", Nimmo lisää.

Jos ja kun Britannia eroaa EU:sta, nykyinen EU:hun sidottu lainsäädäntö pitää säätää uusiksi sekä Isossa-Britanniassa että Skotlannissa.

Strathclyden yliopiston politiikan professori John Curtice pitääkin Skotlantia "problemaattisimpana jäsenenä koko EU:ssa". Ongelmallisempana kuin Pohjois-Irlantia – sillä professori näkee todennäköisempänä Skotlannin itsenäistymisen lähivuosina kuin vaikkapa Pohjois-Irlannin liittymisen osaksi Irlannin tasavaltaan.

Skotlannin ja Katalonian tilanteet eroavat toisistaan, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Skotlannin ja Englannin parlamentit muodostivat vapaaehtoisen valtioliiton vuonna 1707. Luvan uuteenkin itsenäisyysäänestykseen myöntää Ison-Britannian hallitus, valtioliittosopimuksen mukaisesti.

Uutta äänestystä itsenäisyydestä Yhdistyneissä kuningaskunnissa tuskin kuitenkaan järjestetään ennen vuoden 2019 kevättä ja Britannian EU-eroa.

Skoteilla on enemmän menetettävää kuin voitettavaa EU-liiton purkautuessa.

Kun briteistä yhteensä 52 prosenttia äänesti EU-eron puolesta, skoteista kesäkuun 2016 kansanäänestyksessä 62 prosenttia olisi halunnut jatkaa EU:n jäsenenä.

Syy EU-kannatukseen on selvästi taloudellinen: Skotlannin viennistä 63 prosenttia suuntautuu muualle Britanniaan, ja sieltä edelleen myös EU-alueelle. Suoraan muihin EU-maihin Skotlanti vei vuonna 2015 12,3 miljardin punnan, lähes 14 miljardin euron edestä.

Skotlannin talouden ja finanssimaailman keskus on Edinburgh. Siellä brexitiä vastaan oli kolme neljästä äänestäjästä. Myös Ison-Britannian valtioliiton kannattajilla oli vuoden 2014 itsenäisyysäänestyksessä 55 prosentin enemmistö.

Skotlannin talouden kivijalka ja vientiveturi on toimialoista elintarvike- ja juomateollisuus. Eritoten hyvin brändätyt skottiviskit vastaavat kahdesta kolmanneksesta koko toimialan viennistä.

Koulutusvienti, turismi, öljy- ja kaasuteollisuus, rahoituspalvelut, kaivosteollisuus, metsäteollisuuskin ovat myös merkittäviä Skotlannin kansantuotteelle.

Kaikilla isoilla yhtiöillä Skotlannissa on Aberdeen Standard Investmentsin sijoitusjohtajan Harry S. Nimmon arvion mukaan B- ja C-suunnitelmat sen varalle, että Iso-Britannia lähtee EU:sta tai Skotlanti itsenäistyisi Isosta-Britanniasta. Katalonia toimi kuin varoituksena muutosvoimista.

Yhtiöt perustavat esimerkiksi Euroopan pääkonttorin Luxemburgiin tai Frankfurtiin, EU:n sisälle. Mahdollisen tullimuurin taakse ei halua kukaan jäädä.

"Aberdeen ei ole poikkeus tästä", Nimmo lisää.

Jos ja kun Britannia eroaa EU:sta, nykyinen EU:hun sidottu lainsäädäntö pitää säätää uusiksi sekä Isossa-Britanniassa että Skotlannissa.

Strathclyden yliopiston politiikan professori John Curtice pitääkin Skotlantia "problemaattisimpana jäsenenä koko EU:ssa". Ongelmallisempana kuin Pohjois-Irlantia – sillä professori näkee todennäköisempänä Skotlannin itsenäistymisen lähivuosina kuin vaikkapa Pohjois-Irlannin liittymisen osaksi Irlannin tasavaltaan.

Skotlannin ja Katalonian tilanteet eroavat toisistaan, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Skotlannin ja Englannin parlamentit muodostivat vapaaehtoisen valtioliiton vuonna 1707. Luvan uuteenkin itsenäisyysäänestykseen myöntää Ison-Britannian hallitus, valtioliittosopimuksen mukaisesti.

Uutta äänestystä itsenäisyydestä Yhdistyneissä kuningaskunnissa tuskin kuitenkaan järjestetään ennen vuoden 2019 kevättä ja Britannian EU-eroa.

Skoteilla on enemmän menetettävää kuin voitettavaa EU-liiton purkautuessa.

Katso ja kuuntele videolta Skotlannin kansallishymni Flower of Scotland säkkipillillä soitettuna.