Pienillä kunnilla voi olla kova kohtalo tulevissa maakuntavaaleissa – ei yhtään edustajaa

Ensimmäiset uudet maakuntavaltuustot valitaan yhtä aikaa uuden presidentin kanssa keväällä 2018. Kuva: Eija Mansikkamäki

Pienillä kunnilla tulee olemaan iso haaste saada edustajansa tuleviin maakuntavaltuustoihin. Ensimmäiset maakuntauudistuksen jälkeiset vaalit pidetään tammikuussa 2018.

Kunnissa kiertää parhaillaan sote- ja maakuntalakeja koskeva lausuntopyyntö. Siinä kysytään paitsi maakuntien tehtävistä, myös demokratiasta ja alueellisesta vaikuttamisesta. Lausuntoaikaa on marraskuun 9. päivään saakka.

Osa keskisuurista kehyskunnista ja pienistä reuna-alueiden kunnista on huolissaan äänensä kuulumisesta tulevien 18 maakunnan valtuustoissa. Osa katsookin, että mammuttimainen vaalipiiri pitäisi pilkkoa useampaan pienempään, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla neljään osaan.

Kuntaliitossa ei ole tehty laskelmia siitä, kuinka paikat jakautuisivat viimeisten eduskunta- tai kuntavaalien perusteella.

”Mutta ihan päivänselvää on, että kaikilla kunnilla ei tule olemaan valtuustossa omaa edustajaa”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila sanoo.

Ääniä voi saada yli kuntarajojen valovoimaisella ehdokkaalla tai keskittämällä ääniä.

Kuopilan mukaan pelko on nyt molemminpuolista: kaupungit pelkäävät rahan valumista reuna-alueille ja reuna-alueet taas joutuvansa maksamaan veroillaan palveluista, joita saa vain kaupungeista.

Kainuun maakuntavaalit osoittavat hänestä kuitenkin, ettei tilanne ole aivan lohduton: siellä vain yksi kunta jäi ilman omaa edustajaa.

”Tärkeinä on nyt keskittyä kehittämään toimivia kanavia, joista tieto kulkee maakuntiin. Jos uusia tapoja ei etsitä, vaikutusmahdollisuudet saattavat heiketä”, Kuopila arvioi.

Laissa kanavina mainitaan esimerkiksi asukasraadit.

Kuopilan mukaan myös digitalisaation ja liikkuvien palveluiden lisääntyminen voi mullistaa palveluverkkoa enemmän kuin valtuutetun painoarvo maakuntaelimessä.

Uusiin valtuustoihin valitaan yli 200 000 asukkaan maakunnissa vähintään 59 ja yli 800 000 asukkaan vähintään 99 valtuutettua. Maakuntavaltuusto voi päättää isommastakin määrästä, samoin kuin siitä, mitä lautakuntia tai muita toimielimiä sen alaisuuteen tulee.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yliopistonlehtori Jenni Airaksinen arvioi, ettei suurille kaupungeille ei ole ainakaan vielä valjennut, kuinka maakunnan mittakaava voisi edistää niiden etua. Ne ovat muuttovoittajia ja kehittävät elinkeinojaan.

”Muissa maakunnissa on helpompi ymmärtää maakunnan kokonaisuus ja kehittäminen.”

Syrjäseuduilla ollaan kuitenkin aivan syystä huolissaan palveluista, sillä tuleva maakunta päättää niidenkin terveysasemien sijainnista.

Kuntakohtaiset paikkakiintiöt voisivat antaa sivukunnillekin ääntä, mutta toisaalta maakunnat ovat aivan uudenlainen elin, jolloin kuntakohtaisuuteen ei ole perusteita.