OAJ: Kuntaliitokset parantaisivat opetuksen laatua

Koulutus ja kasvatus on vuodesta 2019 kuntien suurin menoerä, ja OAJ pelkää kuntien säästävän silloin opetuksesta. Kuva: Kari Salonen

Kuntaliitokset parantaisivat opetuksen laatua, katsoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

OAJ perustelee kantaansa sillä, että kun sosiaali- ja terveysasiat lähtevät kunnista maakuntiin, tulevien kuntien tehtävistä ja rahoista 57 prosenttia menee koulutukseen. Kun lisäksi 58 kunnassa on vain yksi koulu, valtuusto päättää lähinnä kynien väristä.

"Mihin valtuustoa ja hallitusta tarvitaan tällaisessa kunnassa?" puheenjohtaja Olli Luukkainen kysyi toimittajatapaamisessa torstaina.

"Jos tällaisen kunnan pitää säästää, ainoa kohde on koulutus. Kunnalla pitää olla isommat hartiat, jotta se pystyy vastaaman lasten opetuksesta."

Lisäksi 6,4 prosenttia suomalaisista asuu 134 kunnassa, joissa on kaksi koulua ja syntyy vuodessa 21 lasta eli yhden luokallisen verran. Näiden kuntien yleishallintoon kuluu 80 miljoonaa euroa, mutta kuntaliitosten avulla raha voitaisiin käyttää opetuksen laadun parantamiseen.

"Emme aja sitä, että kouluja pitäisi lakkauttaa", Luukkainen sanoo. Perusopetus on myös lähipalvelut, jonne pitäisi lähtökohtaisesti päästä ilman kuljetusta.

Tulevat kuntavaalit ovat OAJ:n mukaan sivistysvaalit, joten ehdokkaiden asiantuntemusta ja kiinnostusta kouluasioihin kannattaa tentata erityisesti. Kunnissa päätetään kouluverkosta ja lukioista, ryhmäkoosta ja esimerkiksi erityisluokista, joista moni kunta nyt säästää niitä lakkauttamalla ja valtionosuuksilla kikkailemalla.

"Sivistyskunta on vetovoimakunta, mutta koulutusasiat voivat olla myös poistyöntävä tekijä. On hurskastelua huudella oppositiosta koulutusleikkauksista, sillä niitä ovat olleet tekemässä kaikki puolueet, ensin Kataisen ja Stubbin hallitukset 12,5 prosenttia ja nyt Sipilän hallitus saman verran", Luukkainen sanoo.

Valtionosuuksia on leikattu opetuksesta 650 miljoonaa euroa vuosina 2012–2019.