MT-kysely: 55 prosenttia suomalaisista tyytymättömiä Orpon toimintaan ulkopolitiikan johdossa

Runsas puolet suomalaisista on tyytymätön pääministeri Petteri Orpon (kok.) toimintaan ulkopolitiikan johdossa.  Kuva: Carolina Husu

Lähes kolme neljästä (73 prosenttia) suomalaisista on tyytyväisiä tasavallan presidentti Alexander Stubbin toimintaan Suomen ulkopolitiikan johdossa. Reilu neljännes vastaajista kertoo olevansa presidentin toimintaan erittäin tyytyväisiä ja 45 prosenttia jossain määrin tyytyväisiä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) toimintaan ulkopolitiikassa suomalaisten enemmistö on sen sijaan tyytymätön. Erittäin tyytymättömiä pääministerin toimiin on kolmannes vastaajista, hieman tyytymättömiä reilu viidennes. Tyytyväisiä on yhteensä noin kolmannes.

Erot eri puolueiden kannattajiksi tunnustautuvien välillä ovat suuria. Sekä presidentti että pääministeri saavat oppositiopuolueita kannattavilta heikompia arvosanoja kuin hallituspuolueita äänestäviltä.

Presidentin toimintaan tyytyväisiä on kuitenkin enemmistö myös kaikkien oppositiopuolueiden kannattajista.

Erot tyytyväisyydessä Stubbin toimiin ovat muutenkin pienempiä: Myönteisimmin suhtautuvat kokoomuslaiset, joista 98 prosenttia on tyytyväisiä ja vain kaksi prosenttia tyytymättömiä. Kriittisimmistä, vasemmistoliiton kannattajista tyytyväisiä on 53 prosenttia ja tyytymättömiä 35 prosenttia.

Presidentti Stubbin toimintaan ollaan huomattavasti pääministeri Orpon toimia tyytyväisempiä. Kuva: Jarno Mela

Orpon toimintaan tyytyväisimpiä (76 prosenttia) ovat niin ikään hänen oman puolueensa kokoomuksen äänestäjät. Myös muiden hallituspuolueiden kannattajista yli puolet on tyytyväisiä pääministerin toimintaan, lukuun ottamatta RKP:ta.

RKP:n äänestäjiksi ilmoittautuvista vajaa kolmannes kertoo olevansa tyytyväisiä, ja noin 70 prosenttia tyytymättömiä pääministerin onnistumiseen.

Kaikkien oppositiopuolueiden kannattajien enemmistö taas on Orpon toimintaan tyytymättömiä. Kriittisimpiä ovat vasemmistoliiton äänestäjät (viisi prosenttia tyytyväisiä, 90 prosenttia tyytymättömiä), SDP:n äänestäjät (11 prosenttia tyytyväisiä, 86 prosenttia tyytymättömiä), ja vihreiden kannattajat (12 prosenttia tyytyväisiä, 76 prosenttia tyytymättömiä.)

Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi 1 000 suomalaista 11.–17. lokakuuta. Tulos on painotettu edustamaan Manner-Suomen aikuisväestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotokset ovat suuntaa-antavia.

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa perustuslain mukaan tunnetusti tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentti Stubb on puheissaan korostanut Suomen yhteistä ja yhtenäistä ulkopolitiikan linjaa.

Hallituksen sisältä ja hallituspuolueiden väliltä on kuitenkin kuulunut syksyn aikana kinastelua ja eriäviä näkemyksiä siitä, miten Suomen tulisi toimia.

Syyskuussa MTV uutisoi Suomen jääneen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätöksellä ulos Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo- ja inklusiivisuusliittoumasta.

Orpo kommentoi myöhemmin medialle että hänestä osallistuminen liittoumaan olisi ollut hallituksen linjan mukaista, mutta päätös oli Tavion tehtävissä.

Sittemmin eripuraa on aiheuttanut etenkin Suomen suhtautuminen Israeliin ja Palestiinaan.

Suomea edustanut ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) äänesti 18. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa Israelin siirtokunnat palestiinalaisalueilla tuomitsevan päätöslauselman puolesta.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoi myöhemmin kirjauttaneensa tp-utvan pöytäkirjaan, ettei ole päätöksestä samaa mieltä. Tämä kirjaus tehtiin kuitenkin vasta noin kolme viikkoa äänestyksen jälkeen.

Julkisuudessa on käyty keskustelua myös Palestiinan valtion tunnustamisesta. Presidentti Stubb ja ulkoministeri Valtonen ovat omissa lausunnoissaan sanoneet, että Suomi tulee ajan myötä tunnustamaan Palestiinan. Näitä lausuntoja on etenkin perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien suunnilta kritisoitu.