Suomen väestö kasvaa nyt vain vieraskielisten voimin – uudessa ennusteessa näkyy myös maaseudun ja mökkikuntien kasvava vetovoima

Liminkaan houkuttelee muun muassa arjen helppous, kunnanjohtaja Pekka Rajala sanoo. Kuva: Kai Tirkkonen

Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Suurimpiin kasvukeskuksiin painottuva väestönkasvu on hieman tasapainottunut, ennustaa Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Syntyvyys on laskussa kaikkialla, ja Suomen väestöä kasvattaa vuosina 2020–2040 vain vieraskielinen muuttoliike.

Väestöennusteeseen on laskettu kolme mallia: perusura perustuen vuosien 2015–2020 kehitykseen, koronavuoden huomiotta jättävä kaupungistumisen skenaario sekä hajautumisen skenaario, joka on laskettu vain koronavuoden 2020 kehityksen mukaan.

Väestö kasvaa kaikissa skenaarioissa vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä kuntatasolla noin joka kuudennessa kunnassa vuosina 2020–2040.

Kaupungistuminen jatkuu, mutta aiempaa suurempi osa kasvusta suuntautuu erityisesti suurten kaupunkien kehysalueelle ja entistä laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

Tulevan väestönkehityksen voittaja-alueita ovat ennusteen perusteella pääkaupunkiseudun, suurten kaupunkien ja niiden kehysalueiden lisäksi suuret vapaa-ajan ja matkailun keskittymät ympäri Suomea.

"Erityisesti hajautumisen skenaario ennustaa, että maaseutukuntien supistumisen luvut ovat paljon maltillisempia kuin kymmenen vuotta sitten ennustettiin", MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro kertoo.

Väestöennusteen perusuran mukaan alle 15-vuotiaiden lasten määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä 124 000 henkilöllä ja 15–64-vuotiaiden työikäisten 91 000 henkilöllä, mutta samanaikaisesti yli 65-vuotiaan eläkeikäisen väestön määrä kasvaa 250 000 henkilöllä. Lapset ja työikäiset vähenevät merkittävästi kaikissa kolmessa skenaariossa.

"2010-luvulla syntyvyys on koko Suomessa alentunut joka vuosi. Vuonna 2020 syntyneiden määrä kasvoi hieman alle 800 lapsella, eli pahin syöksykierre on taittunut, ja sama suunta jatkuu tänä vuonna", Timo Aro kuvaa.

Vuodet 2019 ja 2020 ovat kuitenkin kokonaishedelmällisyysasteeltaan Suomen historian heikoimmat. 2010-luvun vaihteessa syntyi noin 60 000 lasta vuodessa, kun kolmena viime vuonna luvut ovat pyörineet 46 000–47 000:ssa. Kertautuessaan 13 000 lapsen kato näkyy nopeasti.

Pohjois-Pohjanmaa on perinteisesti kuulunut niiden maakuntien joukkoon, jossa kokonaishedelmällisyysaste on ollut suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Luku on laskussa, kuten koko Suomessa, mutta on edelleen keskimääräistä korkeampi.

Esimerkiksi Limingassa noin 40 prosenttia kunnan väestöstä on alle 19-vuotiaita, ja tänä vuonna pelkästään muuttoliikkeen vuoksi 50 lisälasta tarvitsee uuden hoitopaikan.

"Limingalla on hyvä sijainti kaupungin läheisyydessä, aktiivinen asuntopolitiikka sekä hyvät peruspalvelut. Lisäksi kunnan väestön koulutustaso on korkea, mikä indikoi hyviä työllistymismahdollisuuksia." Näin kunnanjohtaja Pekka Rajala pohtii kuntansa suosiota.

Limingan työllisyysaste on 78 prosenttia, kun hallituksen tavoite koko maan työllisyysasteeksi on 75 prosenttia. Viime vuonna Liminkaan perustettiin 90 uutta yritystä. Oulussa käy töissä noin tuhat liminkalaista, ja Oulusta Liminkaan kulkee noin 600 työmatkalaista. Myös Raaheen on lyhyt matka.

Rajalan mukaan Liminkaan houkuttelee arjen helppous. Harrastusmahdollisuuksia on paljon, ja niihin on lastenkin turvallista kulkea yksin ilman kuljetusrumbaa.

MDI ennustaa, että vuosina 2020–2040 koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun.

Väestöennusteen laatineen asiantuntijan Rasmus Aron mukaan vieraskielisten merkittävyys on huomioitava aiempaa painokkaammin kaikkien alueiden ja kuntien kehittämisessä.

"Jos alue haluaa tulevilla vuosikymmenillä kasvaa, sen on oltava veto- ja pitovoimainen vieraskieliselle väestölle", Aro toteaa.

Limingassa tulevaisuuteen on valmistauduttu laatimalla kansainvälistymisohjelma, jonka yhtenä osana avattiin mahdollisuus englanninkieliseen koulutukseen esikoulusta aina lukioon asti. Tavoitteena on myös nostaa alueen houkutusta ulkomaisen työvoiman suhteen.

"Ikärakenteen muutos lisää esimerkiksi hoitohenkilöstön tarvetta. Alhaisen syntyvyyden takia osaavia käsiä tarvitaan ulkomailta. Täytyy olla kyky ottaa vastaan osaajia ulkomailta", kunnanjohtaja Pekka Rajala toteaa.

Riippumaton aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut ennusteen omana työnään. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja.