Maaseudun muuttotappio puolittunut 1990-luvulta

Kuva: Jaana Kankaanpää

Maaseutumaiset kunnat ovat menettäneet asukkaita 2000-luvulla puolta vähemmän kuin 1990-luvulla.

1990-luvulla nettomuuttotappio maaseutumaisista kunnista kaupunkeihin oli noin 6 000 asukasta vuodessa. Se puolittui 2000-luvulle tultaessa, Muuttoliikkeet voittajat ja häviäjät -tutkimus osoittaa.

Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkijan Hannu Kydön tekemän, tiistaina julkistetun tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kytö tutki muuttoliikettä Suomessa vuosina 2001–2012.

Kydön mukaan maalle vetävät esimerkiksi hevosharrastus, lapsiperheiden toiveet pienistä kouluista ja ekologinen elämäntapa. Myös eläkeikää lähestyvien paluumuutto maaseudulle on kasvava trendi.

Kytö toivoo, että poliitikot ottaisivat kantaa maaseudun tyhjenemiseen. Hänestä olisi käytävä keskustelu siitä, mitä palveluille tehdään.

Tutkimuksen mukaan Tampere–Turku–Helsinki-kolmio vetää edelleen asukkaita, mutta myös sen keskusta näyttää vahvistuvan. Painopiste on siirtynyt Hämeen suuntaan.

Työttömät puolestaan siirtyvät Keski-Suomen maalaiskuntiin. Asukaslukuun suhteutettuna työttömiä veti etenkin Jyväskylän, Mikkelin ja Lahden väliin jäävä maaseutumainen alue.

Kydön mukaan syynä voi olla asuntojen hinta. ”Kaupungista palataan kotiseudulle, jos jäädään työttömiksi.”

Maahanmuutosta on Kydön mukaan muodostunut merkittävä vastavoima väestöään menettäneille alueille. Ilmiö näkyy etenkin Itä-Suomessa, jonne on muutettu Venäjältä.

Espanjassa maallemuuttoa ovat lisänneet talouskriisi ja valtava työttömyys. Ilmiöstä oli kuitenkin merkkejä jo ennen taantumaa.

Uusia maatalousyrittäjiä aloittaa vuosittain kolmannes aiempaa enemmän. Maalle palaa erityisesti 25–35-vuotiaita nuoria, joiden vanhemmilla on maatila, mutta jotka ovat lähteneet töihin kaupunkeihin. Myös uudisasukkaita muuttaa maalle yksinkertaisen elämän, luomu- ja lähiruuan sekä omavaraisuuden perässä.

Kytö pitää mahdollisena, että taantuman pitkittyessä Suomessakin nähdään tällaista liikehdintää. Perikunnilla on käytössään suurten ikäluokkien perillisten omistamia kiinteistöjä etenkin idässä ja pohjoisessa.

Toisaalta 1990-luvun lamassa muutettiin etenkin maalta kaupunkeihin. ”Lama tiivistää yhteiskuntarakennetta, nousukausi hajauttaa.”

Kydön tutkimuksen mukaan kunnan kaavoitus- ja asuntopolitiikka vaikuttaa muuttovirtojen rakenteisiin.

Pientalot vetävät varakasta väkeä kehyskuntiin ja maaseutumaisiin kuntiin.

Mitä enemmän maa- ja metsätaloustyöpaikat vähenevät näistä kunnista, sitä paremmin niihin saadaan hyvätuloisia muuttajia.

Kydön mukaan Suomesta puuttuu selkeä visio koko maan aluerakenteesta ja sen kehittämisestä.

”Niin kauan kuin tätä visiota ei ole, muuttovirrat muodostuvat ja ohjautuvat markkinatalouden ehdoilla. Kunnille tämä merkitsee väestörakenteiden ja samalla asumis- ja palvelutarpeiden vaikeasti hallittavia muutoksia. Tässä tilanteessa suurimpia voittajia ovat muutamat isot tarjontaa hallitsevat rakennusliikkeet.”