Purra ihmettelee kovaa kiirettä ilmastotavoitteissa – "kyse on lähinnä egoistisesta poseeraamisesta"

Eduskunnassa kuvattu Riikka Purra keventäisi verotusta ja tehostaisi julkista taloutta. Kuva: Kari Salonen

Tammikuun aluevaaleihin valmistautuva perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kummastelee, miksi Suomen pitää kiirehtiä muun Euroopan edelle ilmastotoimissa. Puolueen mukaan Suomen kannattaisi pysytellä muiden tahdissa ja tavoitella hiilineutraalisuutta vuonna 2050, kun nyt hallitus on asettanut Suomen tavoitteeksi vuoden 2035.

"Pääministeri Sanna Marin (sd.) toistelee sitä, että edelläkävijänä Suomi saa etuja ja yritykset saavuttaisivat markkinoilla jalansijaa. Tästä ei ole kuitenkaan minkäänlaisia todisteita. Konkretiaa ei yksinkertaisesti löydy."

"Halussa olla ilmastoimien ykkönen on kyse on lähinnä egoistisesta poseeraamisesta", Purra täräyttää.

"Rapakunnossa olevan valtion kannattaisi seurata meitä vauraampien maiden ratkaisuja ja poimia esimerkiksi teknologisesti kustannustehokkaimmat ja järkevimmät tavat toimia. Nyt realismi on kadotettu, Suomen talouden kantokyky ei kestä liian nopeita toimia."

Purra miettii, miksi Suomessa halutaan edetä niin nopeasti. "Se johtuu ehkä vihreiden päsmäröinnistä hallituksessa, mutta toisaalta kaikki muutkin puolueet ovat tähän sitoutuneet meitä lukuun ottamatta."

Perussuomalaiset vastustaa EU:n komission ehdotuksia rahoitusluokittelun eli taksonomian kautta metsätaloudelle tulevia säännöksiä. "Erityisesti tästä seuraavasta monimuotoisuutta koskevasta taksonomiaehdotuksesta seuraukset tulevat kyllä olemaan suomalaiselle metsätaloudelle karmeat." Ehdotuksessa on vaadittu muun muassa 30 prosentin metsien suojelua.

Metsistä ja maatalouden puolue on huolissaan, koska maatiloilla kustannukset ovat nousseet rajusti. "Tuottajien ahdinko on valtava ja tilanne on edelleen pahenemassa ilmastotoimen vuoksi, jotka kohdistuvat erityisesti maatalouteen ja metsään", Purra sanoo.

"Ympäristöministeriöstä sanotaan, että maataloudessa ole tehty juuri mitään", puheenjohtaja ihmettelee.

Tammikuussa käytävissä aluevaaleissa perussuomalaiset tavoittelee suurimman puolueen paikkaa. Tekemistä on, sillä viime kevään kuntavaalien perusteella puolue olisi neljänneksi suurin puolue yhteensä 220 paikalla, kun kokoomus saisi 281 paikkaa, kun lasketaan kaikki 21 hyvinvointialueen paikat yhteen.

Perussuomalaisten kannattajat eivät yleensä ole kovin aktiivisia äänestäjiä ja ennakkoarvioiden mukaan aluevaalien äänestysprosentti on jäämässä hyvin alhaiseksi, 40 prosentin paikkeille. Puolue pyrkiikin ahkeralla vaalityöllä nostamaan äänestysprosenttia. "Vaalit ovat hyvin tärkeät ja varsinkin ensimmäinen aluevaltuusto, joka muovaa käytäntöjä jatkossa."

Alueella päätetään suurista kunnilta siirtyvistä rahoista, sosiaali- ja terveysmenoista sekä pelastustoimesta. Perussuomalaiset eivät ole halukkaita laajentamaan tehtäviä ja alun perin puolue vastusti aluejakoa.

Purran mukaan puolue vastustaa myös alueellisen maakuntaveron käyttöönottoa. "Vaikka se teoriassa voisi lisätä maakunnan omaa vastuuta, käytännössä tiedetään, että uuden verotason käyttöönotto käytännössä aina kiristää veroja."

Purra pelkää, että vaalit keskittävät päätöksentekoa keskuskaupungeille. Ennusteiden mukaan keskuskaupungit saisivat yksinkertaisen enemmistön kahdeksassa maakunnassa. "Olisimme kannattaneet kiintiöitä pienille kunnille, jotka nyt ovat jäämässä kokonaan ilman edustusta valtuustossa, mutta nyt pitää pyrkiä nostamaan äänestysintoa."

Perussuomalaisten mukaan verotusta pitäisi maassa lieventää, varsinkin polttoainevero listan kärjessä.

Julkista taloutta tulisi tehostaa, jotta rahat riittäisivät peruspalveluihin. "Tämä ei tarkoita, että hoitajia tai opettajia tulisi vähentää, vaan johtajia ja byrokratiaa tulee karsia. Suomessa on EU:n kolmanneksi suurin julkinen talous, mutta silti hoitajia on liian vähän samaan aikaan, kun johtajien määrä ja palkka nousee."

Oppivelvollisuuden nosto 18 vuoteen oli Purran mukaan hallitukselta virhe. Se käy kunnille erittäin kalliiksi eikä kohdistu oikein, että väliinputoajat saataisiin pelastettua.

"Työllisyysastetta tulee nostaa, mutta nyt hallitus nostaa sitä tempuilla eli julkisella rahalla, koulutuksella ja tuella, josta ei ole juuri todellista hyötyä. Oleellista on, millaista työtä on tarjolla, kenelle ja tuleeko siitä saatavalla palkalla toimeen."

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta puolue kannattaa, koska siinä ei kokonaisturvaan kosketa, mutta porrastus voisi nopeuttaa työn vastaanottoa. "Nyt ravintola-alalla nähdään, että koronan alussa työttömäksi jääneet eivät palaa nopeasti takaisin, koska työttömyysturvajakso on vielä kesken."

Maaseudulla on käynnissä elinvoiman laskun noidankehä. Jos olisi työllistäviä yrityksiä, siellä asuisi työikäisiä ihmisiä, mikä mahdollistaa palvelujen ylläpidon, jolloin maaseudulla olisi muitakin kuin eläkeläisiä.

Monella yrityksellä on työvoimapulaa. Purran mukaan perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että maahan tulee koulutettuja ulkomaalaisia töihin, mutta matalapalkka-alalle ei maahanmuuttajia tule houkutella.

Työvoimapulaa voitaisiin vähentää alentamalla verotusta, mikä lisäisi työn vastaanottamisen houkuttelevuutta. Nyt korkeat asumis- ja muut tuet vaikuttavat siten, ettei työtä kannata aina ottaa vastaan.

Humanitaarisesta maahanmuutosta pitäisi Purran mukaan päästä eroon kokonaan. "Samalla rahalla pystytään auttamaan muuttajien lähialueella paljon suurempaa väkimäärää. Mitä enemmän oleskelulupia annetaan, sitä enemmän on hakijoita ja tämä käy kohdemaalle erittäin kalliiksi ja aiheuttaa loputtomasti ongelmia."

Purra asuu miehensä, lasten, koiran ja gerbiilien kanssa Kirkkonummella. "Vapaa-aikaa ei jää lainkaan, vaalityö ja eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajuus vie kaiken ajan", hän kertoo. Mökki perheellä on Janakkalassa.