Suomen talouden synkkä kierre jatkuu
Talouden tuotantopuolen luottamus heikentyy, eikä kuluttajien ostovoima riitä paikkaamaan huonoa näkymää. Taustalla ovat esimerkiksi Ukrainan kriisin ja vahvan euron iskut vientiin ja venäläiseen turismiin.
Kuva: Kari SalonenEkonomistien mukaan kesällä on selvennyt, että taloudellinen toimeliaisuus heikkenee ja Suomen talouden suunnanmuutos nykyistä parempaan viivästyy.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkaisemat luottamusmittaukset kertovat yritysten negatiivisista odotuksista. Vähittäiskaupan luottamus on vajonnut matalalle, ja rakentamis- ja palvelualoilla odotukset ovat pysyneet heikkoina. Ainoastaan teollisuus ennustaa tuotannon lisääntyvän hieman lähikuukausina.
Johtava ekonomisti Penna Urrila EK:sta näkee teollisuuden odotuksissa myös merkkejä toivosta.
”Talouden kansainväliset virtaukset tulevat meille yleensä ensimmäisenä teollisuuden kautta.”
toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloustutkimuksesta katsoo, ettei Suomi ole päässyt talouskasvuun mukaan.
”Talouskasvu pysyy nollassa tai tästä voi tulla kolmas negatiivisen kasvun vuosi.”
Holmin mukaan luottamusmittausten heikoissa tuloksissa näkyvät esimerkiksi Ukrainan kriisin ja vahvan euron iskut vientiin ja venäläiseen turismiin. Microsoftin aloittama uusi yt-aalto takaa kotitalouksien varovaisuuden, minkä vuoksi investointeja todennäköisesti lykätään sekä kotitalouksissa että työpaikoilla.
Kuluttajat pysyvät varovaisina
Asiakasryntäys kauppoihin voisi parantaa synkkenevää ennustetta, mutta Tilastokeskuksen maanantaina julkaisema kuluttajien luottamusmittaus kertoo yleisen luottamuksen talouteen pysyneen ennallaan.
Sen sijaan kuluttajien luottamus Suomen talouteen ja yleisen työttömyyskehityksen kohenemiseen ovat parantuneet hieman aiemmasta, mutta Holmin mukaan esimerkiksi Oulun irtisanomiset eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa mitattuun mielialaan.
”Asuntokauppa ja autokauppa kertovat parhaiten uskon muutoksesta. Huonoon aikaan isompia ostoksia on helppo siirtää.”
Holmin mukaan valtion kannattaisi puuttua synkkänä jatkuvaan tilanteeseen investoimalla teollisuutta auttavaan infrastruktuuriin, jotta huono kierre voitaisiin katkaista. Urrila puolestaan harkitsisi verokevennyslinjaa, mikä helpottaisi yritysten oloja myöhemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
