”Venäjän ulkopolitiikka palannut kylmän sodan aikaan”

Venäjän ulkopolitiikka alkaa muistuttaa käytännön versiota kylmän sodan aikaisesta ulkopolitiikasta.

Tämä tarkoittaa uhittelevan kilpailun paluuta, professori, EU-Venäjä-suhteiden asiantuntija Irina Busygina kirjoittaa Aleksanteri Insight -sarjan kirjoituksessaan, joka julkistettiin Helsingissä keskiviikkoaamuna.

Busyginan mukaan Venäjä haastaa Euroopan unionia konfliktiin.

”Venäjän näkökulmasta EU:n kanssa kanssakäynti on nyt nollasummapeliä”, hän kirjoittaa. Yhden toimijan voitot ovat siis aina pois muilta.

EU:ssa on vaadittu riippuvuuden vähentämistä Venäjän kaasusta.

”Minusta tämä on väärä strategia. Eristäminen tuottaa paljon häviäjiä”, Busygina sanoi keskiviikkona Aleksanteri-instituutin tilaisuudessa.

Instituutissa vierailevana tutkijana ollut Busygina palaa pian Moskovaan, jossa hän työskentelee vertailevan politiikan tutkimuksen professorina kansainvälisten suhteiden korkeakoulussa MGIMOssa.

Busyginan mukaan energiakauppa luo vaikutelman Venäjän ja EU:n suhteiden kehittymisestä. Todellisuudessa se vähentää halukkuutta neuvotteluihin ja kompromisseihin muilla alueilla.

Busyginan mukaan Yhdysvaltojen rooli EU-Venäjä-suhteissa luultavasti kasvaa. ”Se ei välttämättä ole hyväksi EU:lle ja unionin Venäjän-suhteille”, hän totesi.

Ukrainan kriisissä EU on antanut Yhdysvaltojen olla enemmän äänessä, vihaisena pakotteiden asettajana.

Kun uusi tasapainotilanne löydetään, Yhdysvallat pitää kiinni tästä vaikutuskanavasta, Busygina kirjoittaa.

EU käyttää siis Yhdysvaltoja samaan tarkoitukseen kuin EU:n jäsenmaat unionia: ikävien asioiden äänitorvena. Samaan aikaan jäsenmaat vaalivat kahdenkeskeisiä välejään Venäjään.

”Tämä voi johtaa EU-instituutioiden marginalisoitumiseen”, Busygina kirjoittaa.

Busyginan mukaan viesti Venäjälle on selkeä: EU:lla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa, kaikki ongelmat ratkeavat kahdenkeskisesti.

Ukrainan kriisi ei ole yhdistänyt EU:ta puhumaan ulkopolitiikassa yhdellä äänellä.

EU-maiden Venäjä-asenteeseen vaikuttavat Busyginan mielestä maantieteellinen läheisyys, historia, taloussuhteet ja pääoman houkuttelu, ei niinkään EU-jäsenyys.

”EU menestyy taloudessa, koska on niin heikko yhteisessä ulkopolitiikassa.”