Yle: Maaseudun ulkomaalaistyöntekijät usein työssä alipalkalla ja ilman lisiä
Maaseudun työnantajaliiton mukaan tietämättömyys työehtosopimuksen yleissitovuudesta on usein havaittujen epäkohtien takana.
Ludmila ja Vasili Kutuzovat Marin tasavallasta saapuivat mansikanpoimintaan Jaakkolan tilalle. Heidän työehdoissaan ei ole ollut huomautettavaa. Kuva: Jaana KankaanpääMaaseutuelinkeinojen ulkomaalaisten työntekijöiden työsopimusehtojen noudattamisessa on havaittu puutteita, kertoo Yle.
Työntekijöiden etuja valvovan Teollisuuliiton sopimusasiantuntijan Riikka Vasaman mukaan liittoon tulee iImoituksia alipalkkauksesta, ylipitkistä työpäivistä, puuttuvista lomista ja tauoista.
”Alkutuotannon aloilta yhteydenottoja tulee suhteellisesti enemmän kuin muilta aloilta. Samantyyppisiä ongelmia tulee ilmi toistuvasti ja kaudesta toiseen”, Vasama sanoo.
Työehtojen yleissitovuus koskee useita maaseutuelinkeijoja, kuten kasvihuoneita, vihannespakkaamoja, marjojen ja erikoiskasvien avomaaviljelyä, kanaloita, mehiläistarhoja, hevostalleja, kotieläintiloja, turkistarhausta sekä vaikkapa sienien ja marjojen keruuta.
Maituilla aloilla ulkomaalaisen kausityövoiman käyttö on yleistä. Euroopan ulkopuolelta saapuva työntekijä tarvitsee työluvan, joka myönnetään yleensä vuodeksi. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat työntekijät, joilla ei ole pysyvää työlupaa.
Havaitut laimiminlyönnit, kuten esimerkiksi ylityökorvausten maksamattajättö voi johtua myös tietämättömyydestä, kun sen paremmin työnantaja kuin työntekijäkän eivät ole tietoisia työehtosopimuksen velvotteista.
Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n toimitusjohtaja Kristel Nybondas muistuttaa, että monet ulkomaalaiset työntekijät haluavat nimenomaan tehdä pitkiä työvuoroja hyvien ansioiden toivossa.
”Työntekijät toivovat, että saa tehdä paljon työtä niin paljon kuin jaksavat ja seitsemänä päivänä viikossa”, Nybodas sanoo.
Työnantajan vastuulla on ymmärtää ja toimia niin, että säädetyt lepoajat täyttyvät. Nybodas muistuttaa.
Hänen mukaansa ulkomaalaisen työvoiman käyttö sinäänsä ei ole itseisarvo maaseutuyrittäjille. Lähes jokainenen haluaisi palkata työntekijän, jolla on oma asunto ja joka tuntee kielen ja kulttuurin.
Tähän ei useinkaan ole mahdollisuutta, sillä halukkuutta kausityöhön ei kotimaan työmarkkinoilta juuri löydy.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



