Kaupan ote lihaketjusta vahvistui
Kuva: Viestilehtien arkistoLihan kuluttajahinnasta meni reilu kolmannes elintarviketeollisuudelle vuonna 2012. Kauppa sai hiukan alle kolmanneksen, tuottajalle jäi alle neljännes. Verotuloja valtiolle kertyi 11,5 prosenttia, arvonlisäveron verran.
Kauppa on pystynyt parhaiten sopeutumaan markkinoiden muutoksiin.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kuluttajatutkimuskeskus ja Pellervon taloustutkimus PTT tutkivat lihan kuluttajahinnan jakautumista vuosien 2008 ja 2012 välillä.
Kaupan osuus kasvoi tarkastelujakson aikana 2,6 prosenttiyksikköä. Teollisuus kasvatti osuuttaan alle prosenttiyksikön. Tuottajan osuus laski vajaan puoli prosenttiyksikköä ja arvonlisäveron osuus aleni vuoden 2008 14,5 prosentista 11,5 prosenttiin tarkastelujakson loppuun mennessä.
Tutkijat selvittivät hinnan jakautumisen myös eri tuotantosuuntien välillä.
Isoin osa kuluttajahinnasta jää tuottajalle siipikarjanlihasta, pienin sianlihasta. Naudanlihassa tuottajan osuus kasvoi tarkastelujakson aikana 1,3 prosenttiyksikköä, muissa osuus pieneni.
Vuodesta 2005 lihan hinta on Suomessa noussut yli 30 prosenttia, kun EU:ssa vastaava nousu on ollut yli 20 prosenttia.
MTT:n professori Jyrki Niemen mukaan nousu johtuu eritoten palkkakehityksestä.
”2000-luvun palkkaratkaisut Suomessa ovat olleet huomattavasti Keski-Euroopasta poikkeavia ja nostaneet palkkakustannuksia.”
Kauppa on pystynyt kompensoimaan palkkojen nousun tehostamalla toimintaansa ja siirtämällä kustannuksia kuluttajahintoihin.
Elintarviketeollisuudessa vastaavaan ei ole tutkijoiden mukaan pystytty.
Tarkastelujakson aikana myös politiikka elintarvikkeiden ympärillä on ollut vaihtelevaa. ”Kyllä se on ollut aikamoista ilotulitusta, varsinkin arvonlisäveron muutosten osalta,” PTT:n maatalousekonomisti Kyösti Arovuori sanoo.
Lihamarkkinoilla kilpailu on kovaa. Kotimaisen teollisuuden toimijat ovat kilpajuoksussa keskenään ja tuontilihan paineessa. Myös lihan tuottajahinnat nousivat tarkastelujakson aikana tarkasteltaessa reaalisia hintoja.
Neuvottelupöydässä kaupan sanalla on tutkijoiden mukaan enemmän painoarvoa, kun hankintoja voidaan kilpailuttaa myös kansainvälisesti.
Kaupan asemaa parantavat myös kaupan omat merkit eli privatelabelit, joissa kaupan osuus kuluttajahinnasta on korkeampi verrattuna teollisuuden omiin tuotemerkkeihin.
Kuluttajahinnan jakautumisen lisäksi tutkijat tarkastelivat lihasektorin rahavirtojen jakautumista.
Rahavirtoja tarkastelemalla ei voida ottaa kantaa hinnanmuodostukseen, mutta ne kertovat elintarvikeketjun rakenteen kehityksestä ja voimasuhteista.
”Iso kuva on se, että maatalouden, verojen ja kotimaisen elintarviketeollisuuden osuudet ovat laskeneet, kun vastaavasti tuonnin sekä kaupan ja ravintoloiden osuus on kasvanut”, Arovuori sanoo.
Maatalouden osuuden lasku rahavirroista on pysähtynyt, mutta teollisuuden lasku jatkuu.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
