Yara myöntää lannoitteidenmaakohtaiset hintaerot
Maanviljelijä Jari Heinonen Loimaan Alastarolta aloitti kevään toukotyöt perjantaina lannoittamalla syysvehniä. Olot olivat likimain ihanteellisia. PASI LEINO Kuva: Viestilehtien arkistoMTK julkaisi viime viikolla Eurostatin tilastotietoja lannoitteiden hintakehityksestä Suomessa ja muissa EU-maissa.
Luvut ovat synkkiä suomalaisten viljelijöiden kannalta. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet jyrkästi tällä vuosikymmenellä. Muissa EU-maissa nousu on ollut huomattavasti maltillisempaa.
Toimitusjohtaja Tero Hemmilä Yara Suomesta korostaa, ettei hän tunne Eurostatin lukuja eikä sitä, minkälaisia lannoitteita hintaindeksien takana on.
”Eurostatin hinnat kuvaavat koko toimialan kehitystä, ei vain Yaran.”
Yara noudattaa yhtenäistä hinnoittelustrategiaa. Hinnat muuttuvat markkinamuutosten mukana samantapaisesti kaikissa maissa, mutta hintaeroja maittain on, Hemmilä sanoo.
Hemmilä ei halua avata yhtiön tukkuhintoja, koska ne ovat asiakkaan ja yhtiön välinen asia. Lisäksi lannoitteissa on eroavuuksia maittain eikä hintoja voida verrata suoraan. Myös markkinatilanne vaikuttaa ja parasta hintaa haetaan kaikissa maissa. Kysyntä ja tarjonta ohjaavat hintoja. Maailmanmarkkinat ovat muuttuneet kysyntävetoisiksi.
Hemmilän mukaan sekin vaikuttaa, mihin vuoteen hintojen muutosta verrataan.
Vuonna 2010 lannoitteet olivat Suomessa edullisia ja hintojen nousu oli vuoden aikana muita markkinoita nopeampi.
”Tilanne naapurimaihin tasoittuu, kun katsotaan Yaran hintakehitystä vuodesta 2011 eteenpäin.”
Vuodesta 2010 vuoteen 2011 Suomen hinnat nousivat Eurostatin tilaston perusteella muita maita nopeammin ja sama meno on jatkunut senkin jälkeen.
Vuoden 2011 jälkeen lannoitteet ovat kallistuneet Suomessa Eurostatin mukaan yli 10 prosenttia, kun EU:n isoissa maatalousmaissa Saksassa ja Ranskassa sekä Ruotsissa ja Tanskassa hinnat ovat laskeneet 2–8 prosenttia.
Lannoitteiden hinnat näyttävät olevan Eurostatin tilaston mukaan korkeita Suomessa, mutta korkeisiin hintoihin ei yleensä kilpailuoikeuden näkökulmasta puututa, toteaa yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta.
Kilpailun katsotaan hoitavan ongelman ja liian korkeiden katteiden korjaantuvan, kun alalle tulee uusia toimijoita.
Sen sijaan miettimistä on, mikäli tilanne jatkuu. Kuoppamäen mielestä silloin pitää katsoa, miksi markkinat eivät toimi ja pureutua syihin.
”Miksi markkinat eivät kiinnosta kilpailijoita vai eivätkö ne pääse jostain syystä markkinoille.”
Kuoppamäki toteaa, ettei tunne lannoitemarkkinoita eikä kilpailutilannetta riittävästi arvioidakseen asiaa yksityiskohtaisesti. Hän kaivoi esiin kilpailuviraston viimeisimmän lannoitemarkkinaselvityksen vuodelta 2012.
”Aika yleisluonteiselta tämä näyttää. Parempiakin selvityksiä on nähty.”
Virastolta jäi selvittämättä, onko Yaralla määräävä markkina-asema Suomessa.
Yhteydenotto kilpailu- ja kuluttajavirastoon jäi anniltaan vähäiseksi.
Virasto ei halua ottaa kantaa Eurostatin lukuihin ja lannoitemarkkinoiden toimintaan varsinkin, kun uutta selvitystä lannoitemarkkinoista käynnistetään.
Veikko Niittymaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
