
Vuoden kylä Vesivehmaa juhli ja kunnanjohtaja haluaa antaa tärkeän elinvoimavinkin muillekin kunnille
Yhteisöllisyys ja tekemisen meininki on leimallista Vuoden kyläksi valitulle Vesivehmaalle.Asikkala
"Kyllähän tässä kunnanjohtajana kelpaa, kun muut hoitavat hommat!" Rinna Ikola-Norrbacka nauraa. Häntä onnittelevat Suomen ensimmäinen kylänvanhin Matti Jaakkola vuosimallia 1978 Auttoisten kylältä Padasjoelta ja kaikessa mukana oleva vesivehmaalainen kyläaktiivi Raimo Anttila. Kuva: Eija MansikkamäkiHarvoin on niin lystiä niin kuin oli siellä!
Nimittäin Asikkalassa Vesivehmaan Jenkkapirtillä lauantaina. Useampi sata ihmistä oli kokoontunut juhlistamaan Vesivehmaan valintaa koko Suomen Vuoden kyläksi.
Ohjelmassa oli muun muassa pullakahvitarjoilu, puheita, lukiolaisten bändin musiikkia ja tuttujen tapaamista.
Tilaisuuteen oli pääsymaksu ja myynnissä katuruokaa, paikallisen Kanavan panimon Vuoden kylä -olutta sekä Vuoden kylä -paitoja.
”Hyvin ovat menneet kaupaksi”, Nuorisoseuran johtokunnan jäsen Mervi Enqvist sanoi myynnin tuoksinassa.
”Päiväkoti pursuaa lapsia, liki sadan lapsen alakoulua on laajennettu. Pelkästään ne vetävät lapsiperheitä tänne.”
Lähin ruokakauppa on kahdeksan kilometrin päässä Vääksyssä.
Seuran voimin on kunnostettu yli satavuotias kylätalo, jota vuokrataan juhliin ja kokouksiin. Kuva: Eija Mansikkamäki750 asukkaan kylällä puuhaa useampikin yhdistys. Tekemisen meininki on kova.
”He halusivat esimerkiksi kevyen liikenteen väylän tielle 313. He alkoivat tehdä sitä ensin talkoilla ja kysyivät vasta sitten, tuleeko kunta mukaan”, kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo.
Kunta ja ely tulivat.
Kyläjuhlaa sponsoroi muun muassa paikallinen Osuuspankki, joka myös lahjoitti Vesivehmaalle 1 500 euron palkinnon. Kunta antoi 3 000 euroa.
Kunta antoi voittajakylälle rahaa, jonka se saa käyttää haluamallaan tavalla, Rinna Ikola-Norrbacka kertoi. Kuva: Eija MansikkamäkiVesivehmaan ohella myös kunnan keskustaajama Vääksy vilisee elämää etenkin kesällä. Kanavan varressa on vireä panimo, kahviloita ja erilaisia tapahtumia, viereen on tehty karavaanarien matkaparkki, liikunta- ja leikkipuisto sekä esiintymislava.
Vuonna 2017 aloittanut kunnanjohtajako se on laittanut tuulemaan?
”Kehittäminen on pitkän linjan työtä, olen yrittänyt olla olematta esteenä! Kuuntelemme kuntalaisia, keskustelemme ja seuraamme trendejä, että missä pitäisi olla mukana. Minä lähinnä katson, onko rahaa ja kuka pystyy tekemään.”
Yhteisöllisyys on leimallista ja kuntalaisten ja kyläläisten tiivis vuoropuhelu kuntajohtoon.
Vääksyn kanavan vieressä Päijännetalolla oli lauantaina sadonkorjuumarkkinat ja museoissa ja monissa kodeissa samaan aikaan avoimet ovet. Kuva: Eija MansikkamäkiAsikkala valittiin vuoden liikkuvimmaksi kunnaksi 2018, ja sehän sopi kunnanjohtajalle, joka on entinen SM-tason hiihtäjä. Nyt on myös uusi urheilukenttä, tekonurmi, ilmaiset kuntosalivuorot sekä kaikki koulu- ja kulttuuritilat ilmaisia seuroille ja yrityksille.
”Summat ovat pieniä kunnan kassalle emmekä näe järkeä satasten siirtelyssä. Palkinnon myötä myös kuntalaiset havahtuivat hienoon kuntaansa. Jos kuntalaiset ovat ylpeitä, se on enemmän totta kuin kunnanjohtajan puheet.”
Kunnan asukasmäärä on liki 8 000, ja vapaa-ajan asuntoja siellä on nelisentuhatta. Ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy, mutta muuttajat pitävät asukasluvun ennallaan ja päiväkotiryhmät suurina.
Verotulot ovat ylittäneet talousarvion joka vuosi.
”Talouden kanssa on tehty töitä ja pystymme tekemään myös tärkeitä elinvoimatekoja”, Ikola-Norrbacka sanoo.
Niihin kuuluvat Vääksyn lisäksi palveluiden kehittäminen ja näkyvyys, lapset ja nuoret sekä matkailueurojen lisääminen. Kesäasukkaillekin pitäisi tarjota palveluita, koska he maksavat kiinteistöveroa.
”Kesäkausi on pidentynyt ja etätyö antaa mahdollisuuksia talvikauteen. Ja yhden vinkin haluan antaa: meillä kaikki mökkien muutokset vakituisiksi asunnoiksi menevät läpi”, hän sanoo.
”Ihmiset laittavat mökkeihin rahaa ja remontoivat ne säädösten mukaisiksi, asuvat ja saattavat muuttaa pysyvästi. Tätä suosittelen rohkeasti kaikille!”
Vetovoimasta kertoo, että myös uusi vuokrakerrostalo Vääksyssä täyttyi samantien. Kunta myös kaavoittaa omakotitontteja Lahdentien varteen, Vesivehmaalle ja jatkossa Urajärvelle päin. Lahteen on 24 kilometriä.
”Välimatka on lyhyt, mutta riittävän pitkä, jos ei halua asua kaupungissa. Kuntien pitäisi löytää oma erityisyytensä sijainnissa ja tontteja kaavoittaa, vaikka kaikkia entisiä ei olisi myyty. Ihmisillä on erilaisia tarpeita asumisen suhteen.”
Ikola-Norrbacka tuli Asikkalaan Sulkavalta ja haki myös Lahden kaupunginjohtajaksi.
”Hyvä, kun ei päässyt, saatiin pitää hänet”, kuntalaiset supisevat toimittajalle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



