Muisti huolettaa monia,mutta harva tekee mitään
Tutkimuksen mukaan suomalaiset tietävät keinoista, joilla voi ehkäistä muistisairauksia ja muistioireita, mutta harva on tarttunut käytännön toimiin.
Muistisairauksiin sairastuu keskimäärin 36 suomalaista joka päivä eli noin 13 000 henkilöä vuodessa.
Noin 120 000 suomalaisella on diagnosoitu dementia, ja yhtä moni sairastaa lievempiä muistihäiriöitä.
”Alzheimerin tauti on muistisairauksia potevista noin 70 prosentilla”, sanoo asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Muistisairauksien tärkeimpiä riskitekijöitä ovat iän ja suvussa kulkevan riskin lisäksi muun muassa kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, vähäinen liikunta, B12-vitamiinin puutostilat ja stressi.
”Muistisairauksille altistava geeni on noin 25–30 prosentilla suomalaisista”, Ngandu mainitsee.
Muistisairauksilta suojaa varsinkin aktiivinen elämäntapa, johon kuuluu liikunnan ohella myös sosiaalinen aktiivisuus. Myös korkea koulutustaso, vähäinen alkoholinkulutus, antioksidantit, kala ja pehmeät rasvat on todettu muistisairauksilta suojaaviksi tekijöiksi.
Parhaillaan Suomessa on käynnissä laaja muistisairauksien riskitekijätutkimus Finger, josta odotetaan tuloksia vuonna 2014.
”Ehkä muistisairauksia ei voida ehkäistä kokonaan, mutta paljon voidaan tehdä”, Ngandu sanoo.
Kesällä tehdyn kyselyn mukaan suomalaiset pelkäävät muistisairauksia kolmanneksi eniten syövän ja liikuntakykyä rajoittavan sairauden jälkeen.
Projektisuunnittelija Heidi Härmä Muistiliitosta kertoo, että suomalaisten ravintovalinnoissa muistioireiden ennaltaehkäisy ei näy.
”Kaikkein eniten ravintovalinnoissa vaikuttaa painonhallinta ja yleinen voinnin paraneminen.”
Liikuntatottumuksissakin muistioireiden ennaltaehkäisy on mielessä vain neljällä prosentilla kyselyyn vastanneista.
”Muistipoliklinikat ruuhkautuvat työikäisistä. Hyvin harvoin heillä kuitenkaan muistioireiden taustalla on etenevä muistisairaus, vaan oireet johtuvat muista syistä, kuten esimerkiksi uniongelmista, alkoholista ja stressistä”, Härmä muistuttaa.
Mitään poppakonsteja muistioireisiin ei Härmän mukaan ole, mutta se tiedetään, että rasvainen ja sokeripitoinen ruoka ja liian vähäinen veden juominen aiheuttaa muistin takkuamista.
Suunnittelija Satu Jyväkorpi Suomen muistiasiantuntijoiden yhdistyksestä sanoo, että aivoterveyden kannalta parasta on koko elämän jatkuva, jo lapsuudessa alkanut terveellisten elämäntapojen noudattaminen.
”Mutta myös keski-iässä voi vielä vaikuttaa ja ikääntyneenäkin on hyvä kiinnittää huomiota ravintoon. Ravinnon laatu on tärkeätä kaiken ikäisillä”, Jyväkorpi painottaa.
Runsas tyydyttyneen rasvan saanti heikentää tutkimusten mukaan muistia ja oppimista, kun taas säännöllinen kalan syönti pienentää muistisairauden riskiä ja hidastaa muistin ja oppimisen heikentymistä.
Mahdollisesti kyse ei ole vain kalan sisältämistä omega-3 rasvoista vaan myös kalan proteiineista.
Välimeren ruokavalio, johon kuuluu paljon kasviksia, hyvälaatuisia rasvahappoja, pähkinöitä, kalaa, ja täysviljatuotteita, näyttää tutkimusten mukaan suojaavan muistisairauksilta.
”Suomalaisittain on tehty Itämeren ruokavalio paikallisista täältä saatavista tuotteista. Suosisin kotimaista, sillä esimerkiksi kotimaisilla marjoilla on monessa suhteessa terveysvaikutuksia. Pääasia, että kasviksia syödään monipuolisesti ja värikkäästi.”
Yksi muistia heikentävistä tekijöistä on B12-vitamiinin puutos, joka iäkkäillä saattaa johtua sekä sairauksien että lääkkeiden aiheuttamista imeytymishäiriöistä.
”B12-vitamiinin pitkäaikainen puute voi aiheuttaa muistin ja oppimisen heikkenemistä, muistisairautta ja anemiaa.”
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
