IKH:n toimitusjohtaja on pientilan poika: "Myös yrityksen on muistettava juurensa"

IKH:n logistiikkakeskus sijaitsee Kauhajoella. "Tällä hetkellä työllistämme 250 ihmistä, kesälomittajat mukaan laskettuna 290", toimitusjohtaja Ilkka Alakortes kertoo. Työntekijöitä oli 29, kun Isojoen Konehalli Oy muutti Kauhajoelle vuonna 1988. Kuva: Johannes Tervo

Ilkka Alakortes esittelee vierailleen Isojoen Konehalli Oy:n logistiikkakeskusta Kauhajoen Aronkylän teollisuusalueella.

Kuinkahan monta kertaa toimitusjohtaja Alakortes on kuullut samat päivittelyt ja samat kysymykset?

"On tämä valtava! Paljonko on yhteispinta-ala? Entä hyllyjen yhteenlaskettu metrimäärä? Miten korkea tämä osa on? Montako kertaa tiloja on laajennettu? Montako tuotenimikettä IKH:n valikoimassa on? Paljonko täällä on trukkeja kuskeineen?"

Toimitusjohtajan ja varastopäällikön tuumaustauon aiheena ovat tällä kertaa trukit. "Vuodessa trukille tulee noin 3 000 ajotuntia. Kymmenisen vuotta yksi laite kestää", Timo Mäkinen kertoo. Kuva: Johannes Tervo

Rene Mustakoski kiiruhtaa logistiikkakeskusta halkovaa valtatietä, joka on 250 metriä pitkä. Kuva: Johannes Tervo

Toimitusjohtaja pudottelee vastauksia tasaiseen tahtiin. Ystävällisesti, pitkästymättä.

"Tällä hetkellä tilaa on noin 40 000 neliömetriä. Tuon rakenteilla olevan laajennuksen valmistuttua pinta-ala nousee yli 45 000 neliön."

"Nämä uusimmat hallit ovat 11,5 metriä korkeita. Vanhimmat ovat vain viisimetrisiä, kun silloin alkuun piti säästää. Se oli tiukkaa aikaa."

"Laajennuksia on ollut usein. Yrityksellä tuli viime vuonna täyteen 30 vuotta Kauhajoella. Tänä aikana olemme jättäneet kunnalle 40 rakennuslupahakemusta."

"Tuotenimikkeitä on noin 50 000. Lavapaikkoja on 47 000, yksi lava on metrin levyinen eli hyllymetrejäkin on noin 47 000."

Trukkien määrää Alakortes ei tiedä.

"Mennään kysymään Mäkisen Timolta. Hän on varastopäällikkö, hän tietää."

Kauhajoella IKH:lla on purkamo ja moottorihiomo, jossa vanhat osat saavat uuden elämän. "New Holland T6080:n vaihdelaatikko. Tämä on purettu palaneesta koneesta", Juho Kalliomäki kertoo tämänkertaisesta urakastaan. Kuva: Johannes Tervo

Mäkinen tietää. "Trukkeja on työvuorossa liikenteessä noin 60."

Logistiikkakeskuksessa tehdään arkipäivisin kahta vuoroa, trukkiliikenne alkaa aamukuudelta ja hiljenee kello 23.

Liikennesäännöt ovat kuin maantiellä. Tilaa halkoo 250 metriä pitkä pääväylä, jota kiiruhtavilla on etuajo-oikeus.

Sivuteitä tulevat väistävät. Sivutiet ovat "vain" satametrisiä, niitä on pääväylän molemmin puolin yli 40. Kaikki tiet kulkevat pitkien ja korkeiden hyllyrivistöjen välissä.

"Anna mennä vaan", Alakortes hihkaisee nuorelle trukkikuskille, joka hidastaa mutkassa toimitusjohtajan huomatessaan.

Kierros varastojätin käytävillä jatkuu. Työntekijöitä tulee vastaan tämän tästä. Toimitusjohtaja tervehtii jokaista.

"Tervehtiminen opetettiin meillä jo kotona. Päivää, anteeksi ja kiitos ovat hyviä sanoja."

Johtamisessaan Alakortes kertoo pyrkivänsä avoimuuteen, luottamukseen ja rehellisyyteen.

"Mun mielestä ne on aika kovia juttuja. Muut saavat arvioida, miten onnistun."

"Joku henkilökunnastamme sanoi, että tuon näköiseltä kaverilta en ostaisi yhtään mitään", Ilkka Alakortes myhäilee esitellessään nuoresta ja kiireisestä toimitusjohtaja Alakortteesta vuonna 1977 otettua kuvaa. Kuva: Johannes Tervo

Isojoen Konehalli Oy:n juuret ovat syvällä maaseudun mullassa.

"Traktorien purkaminen ja korjaus sekä varaosamyynti olivat osa yritystä, kun se aloitti", Alakortes sanoo.

"Kauhajoella meillä on edelleen purkamo ja moottorihiomo. Juuret on muistettava ja näytettävä."

"Tuottajahinnat saisivat olla nykyistä paremmat. Se on aika kovaa yrittämistä se maatalous tänä päivänä", Alakortes miettii ja kertoo olevansa kotoisin kuuden hehtaarin tilalta Isojoelta.

Maaseudun Tulevaisuuden hän sanoo lukevansa etusivusta viimeiseen. Erityisesti Alakortes syventyy sivuun, joka ilmestyy kerran viikossa, maanantaisin.

"Markkinahinnat luen tarkasti. Maaseudun Tulevaisuuden lisäksi seuraan säännöllisesti Kauppalehteä."

Yrittäjän taipaleensa Alakortes aloitti heiniä paalaamalla.

"Ostin traktorin ja paalaimen. Aloin tehdä maanviljelijöiden pelloilla töitä paalaimella kappalekauppana: 2 400 paalin päivävauhtia ja 60 penniä per paali! Asetin aina itselleni tavoitteen, montako paalia pitää päivässä tulla", muistelee Alakortes viime vuonna ilmestyneessä yrityksensä 50-vuotisen toiminnan juhlakirjassa.

Teoksen "Ilkka Alakortes – yrittäjäksi syntynyt" on kirjoittanut Pirkko Hellman.

Paalausbisnes sujui hyvin.

"Monena kesänä paalasin yötä päivää, ja rahaa tuli. Parhaimpina kesinä tili oli 40 000 markkaa", juhlakirjasta selviää.

Ripeästi liikkeelle. IKH kertoo pystyvänsä toimituksissa yön yli -vauhtiin. Kuva: Johannes Tervo

Riku Kallio ja Antti Hyvärinen silmäilevät trukkiensa päätteitä. Logistiikkakeskuksen toiminta on tietokoneistettu ajat sitten. Toiminnan edellytys on, että jokainen siirto kirjataan trukkipäätteellä reaaliaikaisesti. Kuva: Johannes Tervo

Automaattinen pystyvarasto on osa IKH:n jättimäistä tilaa Aronkylän teollisuusalueella. Kuva: Johannes Tervo

Nuoren miehen elämä muuttui vuonna 1973.

"Isäni kuoli silloin 44-vuotiaana. Minä olin 19-vuotias, kun otin päävastuun Konehallin yritystoiminnasta."

Yritys jatkoi traktorien purkua ja varaosien myyntiä, liikkeen maine alkoi kiiriä valtakunnalliseksi. Perusbisneksen rinnalla Alakortes alkoi tuoda varaosia ulkomailta.

Ensimmäisen messumatkansa hän teki Lontooseen syksyllä 1973. Yrityksensä 50-vuotisjuhlassa Alakortes hauskuutti kuulijoitaan kertomalla tuolloisen englannin kielen sanavarastonsa.

"Yes. No. Too expensive."

Kaikki ei ollut liian kallista, sopimuksia syntyi ja tuonti alkoi. Yrityksen tuotevalikoima kasvoi, samoin asiakasmäärä.

Yritteliään ja ideoita pursuavan nuoren miehen toimet pantiin merkille.

"Ei tämä viä mitään, mutta tulevaisuures", kertoo juhlakirja Alakortteen sanontatavan.

Tuotenimikkeitä on noin 50 000, tässä osa valikoimasta. "Uuden tuotteen pitää osua IKH:n sektoriin. Se on sama kuin keihäänheitossa, sektorin ulkopuolelle mennyt hylätään." Kuva: Johannes Tervo

Liikennesäännöt ovat maantieltä tutut: sivutieltä tuleva väistää. Satametrisiä sivukujia on pääväylän molemmin puolin yli 40. Kuva: Johannes Tervo

Ehkä "tulevaisuures" oli jotakin sellaista, mitä Isojoen Konehalli Oy on tänään.

Alakortes johtaa liikevaihdoltaan 126 miljoonan euron yritystä, jonka jälleenmyyjäverkosto kattaa koko Suomen. Jälleenmyyjiä on noin 130.

"Verkosto voi kasvaa parilla kolmella vuodessa. Sopimus syntyy, kun yrittäjä, paikkakunta ja toimitila ovat kohdallaan."

Jälleenmyyjäverkostonsa ansiosta Isojoen Konehalli Oy on aidosti valtakunnallinen. Myymäläketjun kautta tuotteiden jakelu sujuu vauhdilla.

"Silloin on kiire, kun maatalousyrittäjä, koneurakoitsija tai rakennusyrittäjä tarvitsee koneeseensa uuden osan. Pystymme toimituksissa yön yli -vauhtiin. Kiitolinja on ollut meille hyvä kumppani", Alakortes kertoo.

Nettikaupan yritys aloitti muutama vuosi sitten. Verkko-ostojen määrä on muutama prosentti liikevaihdosta.

"Jälleenmyyjien kivijalkakaupat ovat tärkein kanavamme."

Lisäksi yhtiöllä on yhdeksän omaa liikettä. Tänä kesänä avataan kymmenes, se tulee Poriin.

IKH-brändi on lyönyt itsensä läpi, se kuului varmasti Alakortteen tulevaisuuden ideoihin silloin joskus.

"Iso uudistus toteutettiin vuonna 2010, kun ketjumme kauppiaat, itsenäiset yrittäjät, siirtyivät IKH-merkin alle. Tämä on selkeyttänyt yrityskuvaa."

Isojoen Konehalli Oy:llä tuli viime vuonna täyteen 30 vuotta Kauhajoella. Kolmessa vuosikymmenessä yhtiö on jättänyt kunnalle 40 rakennuslupahakemusta. Uusin laajennus kasvattaa logistiikkakeskuksen pinta-alaa 5 000 neliömetrillä. Kuva: Johannes Tervo

Keräyskierros on tehty, Jani-Matti Levän trukissa on täysi lasti. Kuva: Johannes Tervo

IKH-tuotevalikoima elää koko ajan. Uusia tulee, joitakin vanhoja poistuu. Tuotepäälliköt vastaavat valikoimasta, yrityksen väkeä liikkuu maailmalla, messuilla vieraillaan.

"Kiersin itsekin messuja aiemmin, nyt olen sen paljolti jättänyt nuoremmille. Kun tulin Kaukoidästä 40. kerran, sanoin että tämä oli viimeinen messureissu sinne. Nyt on muiden vuoro. Osallistun edelleen meille tärkeille messuille Euroopassa", Alakortes kertoo.

"Yhä enemmän ja enemmän valmistajien päämiehet käyvät esittelemässä tuotteitaan täällä Kauhajoella."

Toimitusjohtaja luettelee IKH:n valikoiman kovaa ydintä: työkalut, työvaatteet, suojaimet, tikkaat, koneiden ja traktorien varaosat, öljyt, akut, renkaat, kiinnikkeet...

"Valikoimaan otettavan uuden tuotteen pitää osua IKH:n sektoriin. Se on sama kuin keihäänheitossa, sektorin ulkopuolelle mennyt hylätään."

Trampoliineja tai kahluualtaita ei IKH-kaupasta saa jatkossakaan, Alakortes lupaa.

Oven takana valmistuu uutta. Toimitusjohtaja tarkistaa laajennustyömaan tilanteen. Kuva: Johannes Tervo

Kauhajoki on ollut yrityksen kotipaikka jo yli kolme vuosikymmentä.

"Jalasjärvi, Kauhajoki ja Kurikka olivat pohdittavina silloin, kun harkitsimme muuttoa Isojoelta vähän parempien yhteyksien varteen. Kauhajoki voitti."

Yhteistoiminta kunnan, nyttemmin kaupungin, kanssa on sujunut hyvin, Alakortes kiittää. Olettaa sopii, että myös Kauhajoen kaupunki on tyytyväinen yhteistyöhön.

"Työntekijöitä oli 29, kun tänne muutettiin. Tällä hetkellä työllistämme 290 ihmistä, kun mukaan lasketaan 40 kesälomittajaa. Työntekijöistä noin 65 prosenttia on kauhajokelaisia."

Ilkka Alakortes on Isojoen Konehalli Oy:n pääosakas. Muut osakkaat ovat hänen tyttärensä Anne Alakortes ja Mia-Maria Alakortes sekä hänen veljensä Harri Alakortes. Kuva: Johannes Tervo

Mitä tulevaisuures? Millaisia suunnitelmia toimitusjohtajalla on?

"Nyt vedetään vähän henkeä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana yritys on investoinut kymmenen miljoonan euron arvosta."

Yhtiön happitauko ei tarkoita paikalleen pysähtymistä. Toimitusjohtaja nimeää kasvun tärkeimmäksi tavoitteeksi.

"Liikevaihtoa lisää 5–10 prosenttia", Alakortes asettaa tavoitetta hengähdystaukovuoteen.