Tuontikalan mussuttamiselle loppu särkikalojen pyynnillä

Turkulainen Kala-Apu Oy jalostaa särkikaloista massaa elintarviketeollisuuden käyttöön. Lähikalapihvit ovat päässeet Turun seudun koulujen ja henkilöstöravintoloiden ruokalistoille. Kuva: Markku Vuorikari

Niin sanottuja lähikalapihvejä syödään tällä hetkellä Turun lisäksi Raision, Paimion ja Kaarinan julkisella puolella. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, särkikalatuotteet löytävät tiensä myös kauppoihin.

Homman vauhdittamiseksi John Nurmisen säätiö etsii yhteistyökumppaneita rannikkoalueilta.

Särkikalojen syöminen puhdistaa merta, sillä niiden mukana poistuu rehevöittävää fosforia.

John Nurmisen säätiö arvioi, että miljoonan kilon särkisaalis poistaisi Saaristomerestä kahdeksan tonnia fosforia vuodessa.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan särkikalaa uiskentelee Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkovesissä yli 40 miljoonaa kiloa.

Projektipäällikkö Miina Mäki John Nurmisen säätiöstä kertoo, että kuluvana vuonna on tarkoitus saada mukaan 5–10 kalastajaa, jotka yltäisivät noin 200 000 kilon särkikalasaaliiseen.

Kalastajat myyvät saaliin jatkojalostajalle markkinahintaan. Sen lisäksi säätiö maksaa fosforinpoistopalkkion nimellä kulkevan ympäristönhoitokorvauksen, joka on tänä vuonna 0,53 euroa kilolta.

Kalastajien saama korvaus tukee markkinan muodostumista ja kannustaa investointeihin.

Saadakseen tukea kalastajan on keskityttävä särkikaloihin ja vapautettava pyydyksistä kaikki uhanalaiset lajit ja petokalat.

Pyydykset on sijoitettava niin, etteivät ne vaaranna vaelluskalojen nousureittejä.

Särkikalojen rantautuminen suomalaisten lautasille edellyttää niiden arvostuksen nostamista. Imagotalkoisiin tarvitaan yritysten osaamista. Myös kalastajilta ja muilta ketjun toimijoilta tarvitaan luottoa tuotteen menekkiin.

”Lähikalatuotteet ovat jo herättäneet paljon kiinnostusta niin kuntien kuin kaupallistenkin toimijoiden taholla etenkin pääkaupunkiseudulla, joten aika on ehkä kypsä kotimaisen särkikalan saamiseksi ruokapöytiin”, Mäki arvioi.

Myös uudistetut ravintosuositukset kannustavat syömään enemmän kalaa.

Kotimaisen kalan hyödyntäminen olisi kansantaloudenkin kannalta järkevää. Syömme yhä enemmän tuontikalaa ja myymme omat saaliimme rehuksi.