Sian arvokkain osa on saparo – Suomesta viedään sianlihaa Euroopan kärkihinnoilla

Sian osista paras vientihinta saadaan tällä hetkellä saparosta, josta saadaan noin 6 euroa kilolta.  Kuva: Markku Vuorikari

Atria Suomi Oy:n lihaliiketoiminnan ja vienti- ja teollisuuskaupan johtaja Markku Hirvijärvi kertoo, että viime vuosi oli viennin kannalta hyvä, sillä Atrian vienti nousi edelliseen vuoteen verrattuna neljällä miljoonalla kilolla.

Suurin osa Atrian viime vuoden viennistä eli yli 35 miljoonaa kiloa oli sikaa, vajaa 10 miljoonaa on siipikarjaa tai nautaa.

Eurostatin tilastojen mukaan sikaa vietiin viime vuonna keskimäärin 2,67 euron kilohinnalla. Suomea arvostellaan usein halvasta bulkkiviennistä, mutta muuhun Eurooppaan verrattuna sianlihan vientihinta on hyvä. Viime vuoden keskihinta oli Euroopan kolmanneksi korkein Kreikan ja Itävallan jälkeen.

Tämän vuoden viimeisin hintatieto on helmikuulta, jolloin sian keskimääräinen vientihinta oli 2,59 euroa kilolta. Suomen vientihinta oli silloin Euroopan toiseksi paras, vain Kreikka oli edellä.

Helmikuun hinnoissa ei vielä näy Ukrainan sota, eikä sen vaikutuksista ole tietoa.

”Isot tuottajamaat määrittelevät markkinat ja hinnan. Euroopan hinnat ovat olleet varsin alhaiset viime vuosina, mutta Suomi on ollut Euroopan kärjessä”, Hirvijärvi kertoo.

Aasia on Atrian suurin vientikohde ja sinne viedään sekä halpoja että kalliita sian osia. Sikoja viedään sinne paitsi kokonaisina ruhoina myös kalliimpina premium-tuotteina. Vienti kohdistuu Kiinaan, Etelä-Koreaan, Japaniin, Vietnamiin ja Filippiineille.

Ruhon käytön tasapainon kannalta Aasia on tärkeä vientikohde. Koko ruho saadaan käytettyä, kun Aasiaan viedään niitäkin osia, mitä Suomessa ei käytetä ollenkaan. ”Muuten jotkut ruhon osat, kuten päät ja sorkat, menisivät hävikkiin.”

Aasian suuntaan lähtee Atrialta possun kylkeä ja ulkofileetä sekä Aasian premium-tuotteita, kuten sorkkia, saparoita ja kokonaisia päitä. Saparoista saadaan tällä hetkellä kovinta vientihintaa, noin 6 euroa kilolta. Seuraavaksi korkeinta hintaa saadaan sisäfileestä.

Suomalainen sianliha on saatu brändättyä tietyille asiakkaille hyvin, koska liha on antibioottivapaata, puhdasta ja turvallista. Tällaisten sopimusten eteen on kuitenkin tehty paljon työtä ja tarkkaan kohdistettua markkinointia.

”Aasian markkinoilla avautuu markkinarakoja sellaisten yhteistyökumppaneiden kautta, jotka uskovat suomalaiseen lihaan ja Atrian tekemiseen. Yhteistyökumppaneiden tulee siellä päässä tuntea paikalliset markkinat ja kommervenkit. Sitten tuoteperhettä kehitetään yhdessä yhteistyökumppanin kanssa”, Hirvijärvi kertoo.

Hirvijärvi toteaa, että isoja volyymejä näin ei kuitenkaan vielä ole saatu myytyä. ”Tavoitteena olisi tehdä lisää tällaisia kumppanuussopimuksia ja olla mahdollisimman paljon irti markkinahinnasta. Suurin osa myynnistä tehdään kuitenkin markkinahinnalla, koska kumppaneiden kanssa yhdessä brändätyt tuotteet ovat vielä varsin pieniä.”

Alhainen vientihinta johtuu siitä, että Suomesta ei viedä juurikaan jalostettuja tuotteita. ”Niillä markkinoilla kuitenkin on paljon muitakin myyjiä, joiden kanssa pitäisi kilpailla. Suomi-brändin tunnettavuus on vielä varsin heikko, mutta potentiaalia on. Voisiko sanoa, että tämä on pitkä tie, mutta matka on aloitettu.”

HKScanin vientijohtaja Petri Haaparanta kertoo, että viennin osuus HKScanin liikevaihdosta on pieni, koska toiminnan painopiste on kotimarkkinoilla. ”Kehitämme erityisesti jalostettujen tuotteiden vientiä ja esimerkiksi Japaniin myymme erilaisia makkaroita.”

”Koronarajoitusten poistuminen on helpottanut uusasiakashankintaa, sillä nyt pääsemme taas kohtaamaan alan ammattilaisia. Vientiasiakkaille HKScanin makkarat, lihapullat, pelmenit ja kasvispullat herättävät suurta mielenkiintoa. Viime viikolla esittelimme suomalaista ruokaa Etelä-Korean ruokamessuilla”, Haaparanta kertoo.

Lue myös:

Iso vientimarkkina auki: Etelä-Koreaan saa nyt viedä suomalaista siipikarjanlihaa – Atria pyrkii jo lähivuosina viennin liikevaihdossa miljoonaluokkaan