Kavanderin lehmät pääsivät karusellin kyytiin
Kuvaushetkellä asema ei vielä ollut käytössä. Ville-Veikko ja Pauliina Kavanderin kanssa kuvassa on 11-vuotias Laura. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoPÖYTYÄ (MT)
Ville-Veikko ja Pauliina Kavanderin uusi karusellilypsyasema on vaikuttava näky. Kyytiin mahtuu 32 lehmää, ja kehän keskellä on tilaa helsinkiläiskaksion verran.
Tammikuun puolivälissä käyttöön otettu DeLavalin asema on Suomen suurin.
Investointia pohtiessaan Kavanderit kävivät katsomassa myös lypsyrobotteja, mutta eivät lämmenneet niille.
”Lypsäminen on tässä työssä mukavinta”, Pauliina toteaa. Asemalla eläimiä tulee myös tarkkailtua yksilöllisesti ja säännöllisesti.
Tilalla on tällä hetkellä noin 200 lypsävää, joten lypsyrobotteja olisi tarvittu kolme.
Lypsyasema antaa pelivaraa. ”Tällä hoituu nykyinen eläinmäärä hyvin, ja laajentamisvaraakin jää reilusti”, Ville-Veikko toteaa.
Aseman laitteet maksoivat hänen mukaansa kahden robotin verran.
Rakennus on ehkä hiukan kalliimpi kuin roboteille olisi tarvittu, mutta toisaalta samalla saatiin uudet, tilavat poikima- ja hoitokarsinat.
Kavanderit tekivät sukupolvenvaihdoksen Ville-Veikon kotitilalla 1997. Silloin lehmiä oli 26 ja peltoa 24 hehtaaria.
Kahden vuoden päästä rakennettiin kylmäpihatto 50 lehmälle. Siihen tuli 2x6-paikkainen kalanruotolypsyasema.
2009 rakennettiin uusi 200-paikkainen eläinhalli. Avara, ilmava rakennus kuivitettuine parsipeteineen ja isoine vesialtaineen nosti karjan keskituotosta tuhannella kilolla.
Lehmiä ei ole ostettu, vaan navetta on täytetty oman karjan jälkeläisillä.
Vaikka karsintaa ei ole juurikaan voitu viime vuosina tehdä, keskituotos on tällä hetkellä 10 500 kiloa.
Peltoa viljelyssä on nyt 96 omaa ja noin 70 vuokrahehtaaria. Lisäksi käytössä on sopimusalaa, jolta korjataan sato.
Rakentamista on riittänyt, sillä myös siiloja ja rehuvarastoja on tarvittu lisää.
Vasikat kasvavat igluissa. Menetelmä on Pauliinan mukaan työläs, mutta eläimet ovat paljon terveempiä kuin vanhassa navetassa.
Lypsyasemarakennuksen pohjatyöt aloitettiin toissa syksynä. Louhintaa, murskausta ja maansiirtotöitä riitti.
Rakennus alkoi nousta viime vuoden huhti–toukokuun vaihteessa. Se teetettiin kokonaisurakkana.
Käyttöönotto viivästyi aiotusta hiukan, vuodenvaihteesta tammikuun loppupuolelle.
Lehmät siirtyvät eläinhallista 15-metristä yhdyskäytävää pitkin lypsyaseman kokoomatilaan. Tilassa on ajolaite, joka paimentaa eläimet karuselliin.
Lypsyltä tulevista voidaan poimia erityiskäsittelyä tarvitsevat erikseen ja ohjata ne hoitokarsinaan.
Suunnitelmissa on, että lypsyaseman läpi kulkee 120–150 lehmää tunnissa. Kierros kestää 10–15 minuuttia.
Tuotokseen Ville-Veikko ei usko uuden karusellin vaikuttavan. ”Tai ehkä sitä kautta, että kun lypsy nopeutuu, eläimille jää enemmän syönti- ja makuuaikaa.”
Uusi asema antaisi hyvät mahdollisuudet siirtyä kolmeen lypsykertaan vuorokaudessa. ”Tutkimusten mukaan se nostaa tuotosta 10 prosenttia. Lopullista päätöstä emme kuitenkaan ole tehneet.”
Tilalla on neljä palkattua työntekijää, joten työvoimaa riittäisi kolmanteenkin lypsyyn.
Ville-Veikko pitää tärkeänä, että rakentaja käy etukäteen tutustumassa eri ratkaisuihin käytännössä. Kavanderit perehtyivät karuselliasemiin Virossa, Ruotsissa, Hollannissa ja Tanskassa.
”Mieluiten pitäisi käydä paikalla lypsyaikaan, pelkkien putkien näkeminen ei paljon kerro.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
