Venäjä hakee elintarvikeomavaraisuutta – keinona vastapakotteet
Hintojen nousu ja kilpailun keveneminen hyödyttävät elintarvikealan suuryrityksiä, joilla on läheiset suhteet hallintoon.
Elintarvikkeet muodostavat yli kolmanneksen kotitalouksien kulutuksesta Venäjällä. Kuva: Marita WaenerbergVenäjän heikot välit länsimaihin ovat tarjonneet mahdollisuuden edistää maatalouden omavaraisuutta, ja elintarvikkeisiin kohdistuvat pakotteet on valittu osin tällä perusteella, kertoo Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Heli Simola.
”Venäjällähän on jo pidempään ollut tavoitteena vähentää tuontiriippuvuutta elintarvikkeissa.”
Omavaraisuustavoitteet ovat jo täyttyneet esimerkiksi viljan, perunan, lihan ja sokerin osalta, mutta maito- ja suolaomavaraisuuteen on vielä matkaa.
Tuorein kierros pakotteista ja vastapakotteista julkaistiin kesä–heinäkuun taitteessa. Näillä näkymin EU:n pakotteet ulottuvat helmikuuhun 2018 ja Venäjän vastapakotteet puolestaan ensi vuoden loppuun asti.
”Maataloudessa nimenomaan Venäjän itse asettamat pakotteet ovat johtaneet siihen, että suora tuonti pakotelistan tuotteista ja maista on loppunut”, Simola selittää.
Toisaalta tuonnin rajoittaminen nostaa kuluttajahintoja. Pakotteiden suora vaikutus näkyy jo hinnoissa, mutta kuluvan kesän kylmyys on kiihdyttänyt jälleen niiden nousua.
”Jos tulee ongelmia kotimaiseen tuotantoon eikä sitä pystytä korvaamaan tuontitavaralla, on riski, että hinnat nousevat selkeästi”, Simola huomauttaa.
Jo nykyisellään venäläisten kotitalouksien kulutuksesta arviolta 38 prosenttia suuntautuu elintarvikkeisiin.
Vertailun vuoksi vastaava luku Suomessa on alle 12 prosenttia.
Venäjällä on kärsitty lisäksi elintarvikkeiden laadun heikkenemisestä ja suoranaisista ruokaväärennöksistä. Vaikutus kuluttajien mielialaan ei kuitenkaan ole ollut merkittävä, Simola kertoo.
Tuotanto keskittyy Venäjällä suuryritysten käsiin, kun hintojen noususta ja kilpailun kapenemisesta hyötyneet maatalousjätit rohmuavat viljelymaata.
”Julkisuudessa on esitetty tavoite tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä myös maataloussektorilla, mutta siinä ei ehkä ainakaan toistaiseksi ole kauhean hyvin onnistuttu”, Simola miettii.
Yksi menestyjistä on Venäjän maatalousministeri Aleksandr Tkatshevin perheen omistama Agrokompleks. Hallitus on ilmoittanut, ettei tilanteesta aiheudu eturistiriitaa, vaikka erityisesti länsimaissa on kummasteltu järjestelyä.
”Voisi tietysti kuvitella, ettei siitä haittaakaan ole. On toki muitakin yrityksiä, joissa on mukana myös politiikassa sekä muissa suuryrityksissä olevia henkilöitä”, Simola toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
