"Yritykset tukevat pakotteita, vaikka ne voivat aiheuttaa ongelmia liiketoimintaan" – Venäjä yhä kuudenneksi tärkein vientimaa
Keskuskauppakamari korostaa pakotteiden toimeenpanon selkeyttä ja riittävää tiedon saantia yrityksille.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka sanoo, että uusien pakotteiden nopea käyttöönotto voi tuottaa ongelmia. Kuva: LIISA TAKALAKansainvälisen oikeuden loukkaukset ja hyökkäys Ukrainaan on tuomittu monelta suunnalta. Ensimmäinen erä pakotteita saatiin ulos eilen, kun Euroopan Unioni päätti ottaa käyttöön uusia Venäjä-vastaisia pakotteita.
Epävakaa geopoliittinen tilanne luo yrityksille epävarmuutta ja pakotteet voivat aiheuttaa niille negatiivisia vaikutuksia. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka pitää pakotteiden toimeenpanon selkeyttä ja riittävää tiedon saantia yrityksille välttämättömänä.
”EU välitti eilen yksimielisenä vahvan viestin yhtenäisyydestään Venäjälle. On tärkeää, että pakotteet on valmisteltu ja ensimmäiset päätökset tehty vahvassa transatlanttisessa yhteistyössä, joka on palautunut Trumpin kauden jälkeen. Yhteinen linja Venäjän toimia vastaan on selkeä signaali koko maailmalle”, sanoo Toivakka.
Pakotepaketti sisältää tarkkaan harkittuja toimia, joilla vastataan Kremlin kansainvälisen lain rikkomiseen. Pakotelistaa viimeistellään vielä. Henkilöpakotteiden lisäksi pakotteet kohdistuvat rahoitussektorille.
”Niiden vaikutukset tulemme näkemään myöhemmin, mutta arvioiden mukaan juuri rahoitusmarkkinoille kohdistuvat pakotteet iskevät Venäjään lujimmin. Pakotteita on valmisteltu myös muille sektoreille, kuten teknologiavientiin. On täysin Venäjästä kiinni, milloin ne joudutaan ottamaan käyttöön. EU:ssa ollaan valmiita nopeisiin lisätoimiin”, sanoo Toivakka.
Aiemmat, edelleen voimassa olevat pakotteet, kohdistuivat energiateknologiaan, finanssisektoriin ja henkilöpakotteisiin. Todennäköistä on, että vanhoja pakotteita voimistetaan uusin päätöksin ja uusia luodaan niiden lisäksi.
”Pakotteiden yllätyksellisyys on niiden tehokkuuden kannalta välttämätöntä. Suomen vienti Venäjälle on puoliintunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Moni suomalainen yritys on vetäytynyt markkinoilta Venäjän heikentyneen ja epävarman liiketoimintaympäristön vuoksi. Silti Venäjä on edelleen Suomen kuudenneksi tärkein vientimaa”, sanoo Toivakka.
Venäjällä on monelle yritykselle tärkeitä kauppakumppaneita. Toivakan mukaan kiristyneen tilanteen ja epävarman tulevaisuuden vuoksi yritysten on tärkeää tarkastella kriittisesti tuotantoketjujaan ja riippuvuuttaan venäläisistä raaka-aineista. Yrityksille mahdollisten uusien pakotteiden nopea käyttöönotto voi tuottaa ongelmia.
”Tärkeintä yritysten kannalta on, että pakotteiden toimeenpano on selkeää. Pakotteet vaikuttavat eri tavoin eri toimialoille ja eri yrityksiin – energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat, saatavuusongelmat lisääntyvät. Venäjän mahdollisia vastapakotteita voimme vain arvailla. Kevättä 2022 kohti mennään aikamoisessa sumussa ja epävarmuudessa”, Toivakka sanoo.
Lue myös:
EU julkaisi Venäjän vastaiset pakotteet: listalla Venäjän hallinnon henkilöitä ja kaupparajoituksia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
