Valtaosa suomalaismepeistähakee jatkopaikkaa
BRYSSEL (MT)
Suurin osa nykyisistä suomalaismepeistä hakee jatkopaikkaa vuoden päästä pidettävissä eurovaaleissa.
Varmasti pois ovat jättäytymässä ainoastaan Satu Hassi (vihr.) ja tyttönimensä takaisin ottanut Riikka Pakarinen (kesk./Alde).
Nils Torvalds (r./Alde) kertoo halukkuudestaan RKP:n puoluekokoukseen mennessä.
MT:n kyselyyn vastanneet mepit uskovat talouskysymysten ja EU:n tulevan suunnan hallitsevan vaalitaistelua.
Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk./Alde) nostavat työttömyyden vähentämisen keskeisimmäksi teemaksi. Sirpa Pietikäinen (kok./EPP) korostaa laajemmin EU:n sosiaalista ulottuvuutta.
Torvaldsin, Sari Essayahin (krist./EPP) ja Hannu Takkulan (kesk./Alde) mielestä talous- ja eurokriisin ratkaisu yleensä tulee olemaan tärkein vaaliteema.
Vihreiden Tarja Cronberg toivoo, että keskustelua hallitsisi EU:n tulevaisuus. Kehitetäänkö tiiviimpää vai löyhempää yhteisöä? Ylipäätään suomalaismepit näkevät, että Suomessa EU:n tuleva suunta tulee olemaan tärkein yksittäinen aihe.
Perussuomalaisten Sampo Terhon (ps./EFD) mielestä eurovaalit ovat viimeinen tilaisuus ottaa kantaa EU:n liittovaltiokehitykseen.
Petri Sarvamaa (kok/EPP) pitää liittovaltiokeskustelua valitettavana. ”Itse toivon, että keskustelua käydään enemmän rakentavassa hengessä siitä, miten EU:ta pitää muuttaa, jotta tämä maanosa selviäisi paremmin monista tulevaisuuden haasteista.”
Eija-Riitta Korhola (kok./EPP) taas uskoo tärkeimmäksi teemaksi nousevan EU:n ilmastopolitiikan tehottomuuden ja sen aiheuttamat kustannukset. Meppipaikastaan luopuva Hassi sitä vaston nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan suurimmaksi aiheeksi.
Suomalaismepit eivät juuri innostu eurovaalien muuttamisesta EU-komission puheenjohtajavaaleiksi. Osan mielestä se voisi lisätä unionin demokraattisuutta, mutta toisaalta henkilökysymyksen pelätään syrjäyttävän asiakysymykset ja lisäävän komission valtaa.
”Vähän huono ajatus. Politiikka on myös Suomessa henkilöitynyt tavalla, joka ei mitenkään lisää demokraattista hyväksyvyyttä”, Torvalds pohtii.
Essayah puolestaan muistuttaa, että jäsenmaiden hallitukset valitsevat omat komissaarinsa, joten parlamentti ei voi päättää komission koostumusta, vaikka puheenjohtaja tulisikin suurimmasta ryhmästä.
Jäätteenmäen mielestä EU:n ”pääministerivaali” ei ole mielekäs, koska EU:ssa on vaalien aikaan 28 maata ja kansaa valitsemassa edustajiaan parlamenttiin.
”Minun on henkilökohtaisesti vaikea nähdä sellaisia eurooppalaisia poliitikkoja, jotka tunnettaisiin hyvin ja joihin voitaisiin samaistua kaikissa EU:n jäsenmaissa.”
Jaakonsaaren mielestä eurooppalaisilla puolueilla pitää kuitenkin olla yhteiset ohjelmat ja myös yhteisiä kasvoja ehdokkaina.
”Kansansuosion kalastelu ei välttämättä ole paras reitti teknisen valmistelu- ja asiantuntijaelimen puheenjohtajaksi”, Mitro Repo (sd.) taas muistuttaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
