Omakotiliitto lyttää energiatodistuksen
Omakotiliitto pyrkii muuttamaan lakia energiatodistuksesta keräämällä nimiä kansalaisaloitteeseen eduskuntaan. Aloite saa vahvaa tukea sähköalalta ja kiinteistönvälittäjiltä.
Todistus on vaadittu vuodesta 2008 alkaen uusilta taloilta, mutta kesäkuun alusta se tarvitaan myytäessä vuoden 1980 jälkeen rakennettuja omakotitaloja ja vuonna 2017 mukaan tulevat kaikki talot.
Omakotiliitossa ja sähkö- ja teleurakoitsijaliitossa ollaan erittäin käärmeissään todistuksesta. Suomen Omakotiliiton järjestöpäällikön Juha Saarimäen mukaan energiatodistus kuin ”märkä rätti kansalaisen kasvoille”.
Energiatodistuksessa määritelty laskennallinen energiakulutus voi olla sähkölämmitystalossa olla jopa kolminkertainen todelliseen verrattuna.
Sähkölämmityksen laskennallinen energiakerroin on 1,7. Öljylämmön kerroin on 1, kaukolämmön 0,7 ja puun ja maalämmön 0,5.
Kertoimella kerrotaan energiatodistuksen laatijan määrittelemä talon laskennallinen energiankulutus, joka sekin voi olla selvästi suurempi kuin todellinen kulutus.
Todistuksessa sähkölämmitteisen talon energiakulutus voi olla 45 000 kilowattituntia vuodessa, kun todellinen on 15 000 kilowattituntia.
Suuri energiakulutus todistuksessa alentaa talon energialuokkaa ja samalla arvoa.
”Kunhan omakotitalon myyjät alkavat ymmärtää, minkälaisesta vääryydestä on kysymys, nousee asiasta varmasti jätevesiasetuksen kaltainen kohu”, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen arvelee.
Savolaisen mukaan todistus on uusille taloille tarpeen, mutta hän ei ymmärrä, miksi se vaaditaan taannehtivasti vanhoilta taloilta.
1960- ja 70-luvuilla kansalaisia kehotettiin sähkölämmitykseen ja nyt siitä rankaistaan, hän ihmettelee.
Laki energiatodistuksesta perustuu EU:n energiatehokkuusdirektiiviin. Eri maissa saatiin valita, otetaanko pohjaksi laskennallisuus vai kulutus. Suomessa ympäristöministeriö valitsi laskennallisen, Ruotsissa päädyttiin kulutuspohjaiseen.
Omakotiliiton mukaan Ruotsissa valittiin huomattavasti viisaammin, siellä energiatehokkuus on yhtä kuin rakennuksen normaalissa käytössä tarvitsema vuotuinen energiamäärä.
Laskennallisen todistuksen etu on, että sillä pystytään vertaamaan rakennuksia asujien käyttötottumuksista riippumatta. Lisäksi puun käyttömääriä ilmoitetaan nykyisin helposti alakanttiin.
Energiatodistuksen hinta on nousemassa yli ympäristöministeriön arvioiman 500–700 euron. Omakotiliiton tietojen mukaan hinta on nyt 800–1 500 euroa.
Energiatodistuksen laatijoita on toistaiseksi Suomessa vain 600, kun tarvittaisiin 2000. Tarjontaa kovempi kysyntä mahdollistaa hinnan noston.
Pientalokauppoja tehdään Suomessa vuosittain noin 20 000 kappaletta.
Energiatodistus koskee Suomessa 1,1 miljoonaa pientaloa, joista liki puoli miljoonaa on sähkölämmitteistä ja 200 000 öljylämmitteistä.
Omakotiliittoa huolestuttaa myös, että energiatodistusta on kaavailtu kiinteistöverotuksen pohjaksi. Silloin todistuksen vääristävyys koskisi kaikkia taloja, ei vain myytäviä.
Kansalaisaloitteessa esitetään kahta muutosta lakiin. Ensinnäkin todistuksessa tulisi aina ilmoittaa energian todellinen kulutus laskennallisen luvun lisäksi.
Toiseksi ehdotetaan, että ennen vuotta 2008 rakennetuissa pientaloissa energiamuotokerrointa ei huomioida.
Sähköala on erittäin näreissään ympäristöministeriölle sähkölämmityksen syrjimisestä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n järjestöpäällikön Arto Saastamoisen mukaan todistus antaa täysin vääristyneen kuvan rakennusten energiatehokkuudesta.
Gustav Åberg Sähkölämmitysfoorumista poistaisi energiakertoimet, koska niitä ei pystytä määrittämään puolueettomasti.
Sähköalan mukaan ympäristöministeriössä on sähkölämmitys otettu silmätikuksi ilman syytä, mahdollisesti ydinvoiman vastustuksen vuoksi.
Sähköstä yli 70 prosenttia on hiilivapaata. Sen vuoksi sähkölämmityksen hiilipäästöt ovat samankokoisessa talossa alle puolet öljylämmitetyn ja 60 prosenttia kaukolämmitetyn talon päästöistä.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
