Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tutkija pitää Ukrainan pommikoneiskuja valtavana onnistumisena ja arvioi Venäjän hautovan isoa kostoa

    Erityishuomion ansaitsee Ukrainan iskujen toteutustapa kuorma-autoilla kuljetetuilla lyhyen kantaman drooneilla.
    Kuvakaappaus Ukrainan salaisen palvelun sunnuntaina julkaisemasta videosta, jossa kerrotaan näkyvän palavia lentokoneita Venäjän lentotukikohdassa Siperiassa.
    Kuvakaappaus Ukrainan salaisen palvelun sunnuntaina julkaisemasta videosta, jossa kerrotaan näkyvän palavia lentokoneita Venäjän lentotukikohdassa Siperiassa.  Kuva: LEHTIKUVA / AFP / Security Service of Ukraine.

    Tutkija Jyri Lavikainen pitää Ukrainan iskuja strategisiin pommikoneisiin Venäjällä valtavana onnistumisena.

    Ukraina teki sunnuntaina laajan lennokki-iskun, jolla se sanoo tuhonneensa tai vaurioittaneensa kymmeniä Venäjän strategisia pommikoneita. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan yhteensä noin kolmannes eri tukikohtien lentokentillä olleista, strategisten risteilyohjusten iskuihin käytettävistä lentokoneista sai osuman. Osa kohteista sijaitsi jopa tuhansien kilometrien päässä rintamasta.

    ”Jos kolmannes tai neljännes Venäjän strategisten pommikoneiden laivastosta on saatu pois pelistä joko hetkellisesti tai pysyvästi, niin onhan se sodan kannalta iso asia”, Ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä Lavikainen luonnehtii.

    Ukrainan massiivinen operaatio oli toisaalta yllätys, toisaalta ei. Ukrainan tiedustelupalvelu on osoittanut Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan aikana operaatioissaan melkoista luovuutta, joten tässä mielessä iskut asettuvat osaksi aiempien toimien jatkumoa. Aiemmista iskuista esimerkkeinä ovat vaikkapa meridrooni-iskut Venäjän laivastoa vastaan ja muut Ukrainan aiemmat operaatiot syvällä Venäjän maaperällä.

    Lavikainen ei itse olisi kuitenkaan osannut etukäteen odottaa, että ukrainalaiset pystyisivät tuhoamaan pommikoneita Venäjän Kaukoidästä. Erityishuomion ansaitsee toteutustapa eli operaation toteutus kuorma-autoilla kuljetetuilla lyhyen kantaman drooneilla.

    Ukrainska Pravda -lehden mukaan Ukrainan tiedustelupalvelu SBU aloitti operaation suunnittelun jo noin puolitoista vuotta sitten ja salakuljetti Venäjälle vähitellen suuren määrän drooneja laatikoissa. Droonit vietiin ennen iskua kuorma-autoilla lentotukikohtien lähelle ja autot pysäköitiin teiden varsille. Myöhemmin laatikoiden kannet avattiin kauko-ohjauksella ja tekoäly ohjasi droonit räjähtämään pommikoneiden lähellä.

    ”Tämä osoittaa aika hyvin, miten teknologiaa on pyritty hyödyntämään sodan aikana todella innovatiivisilla tavoilla”, Lavikainen sanoo.

    Ukrainan operaatiosta on julkaistu videomateriaalia. Venäjän puolustusministeriö on vahvistanut, että sen tukikohtiin iskettiin ja että useat lentokoneet syttyivät tuleen.

    Lavikaisen mukaan Ukrainan operaation vaikutus saattaa näkyä pitkällä aikavälillä niin, että Venäjän iskuja syvälle Ukrainaan nähdään vähemmän. Lavikainen kuitenkin huomauttaa, että Venäjällä on muitakin keinoja iskeä Ukrainaan kuin pommikoneet.

    Ydinasepelotteesta Lavikainen muistuttaa, että Venäjällä on maailman suurimmat ydinasevoimat. Sillä on esimerkiksi strategiset ohjusjoukot, jotka ovat edelleen vahingoittumattomat.

    Lisäksi Venäjällä on pohjoisen laivaston ja Tyynenmeren laivaston strategiset ohjussukellusveneet yhä normaalissa toiminnassa. Venäjällä on myös taktiseksi luokiteltavia ydinaseita muun muassa ajoneuvolaveteissa ja taktisissa ilmavoimissa.

    Näin ollen Venäjän ydinasepelotteen uskottavuuteen tai maan kykyyn toteuttaa ydinasestrategiaansa Ukrainan operaatiolla ei ole vaikutusta. Sen sijaan symbolista merkitystä teolla saattaa olla.

    ”Tässä on isketty Venäjän ydinasepelotetta vastaan hyvin suurella voimalla. Se ehkä tekee näkyvämmäksi sen, että sinne voi oikeasti iskeä ilman”, että sota eskaloituu.

    Lavikainen arvioi, että Venäjä reagoi Ukrainan operaatioon suurella voimalla. Luvassa on valtava kostoisku. Jää nähtäväksi, millainen.

    Oman kalustonsa suojelemiseksi Venäjän pitää parantaa omia turvajärjestelyjään. Nyt on nähty, että kalusto ei ole turvassa edes Venäjän kaukoidässä, joten korjaavia toimia on tehtävä.

    ”Ukrainalaiset olivat tunnistaneet venäläisten heikon kohdan eli sen, etteivät koneet olleet halleissa vaan taivasalla. Venäjällä jotenkin kuviteltiin, että ei sinne isketä”, Lavikainen sanoo ja arvelee, että koneiden suojaksi rakennetaan jatkossa halleja.

    Venäjän ja Ukrainan valtuuskuntien tarkoituksena on jatkaa tänään Turkissa neuvotteluja, jotka tähtäävät Ukrainassa käytävän sodan lopettamiseen. Lavikainen on varma siitä, ettei Turkissa käydä mitään vakavasti otettavia neuvotteluja tässä tilanteessa. Tuloksia on turha odottaa.

    ”Venäjä ei tällaisessa tilanteessa myönny mihinkään vaan saattaa enemmänkin vain vaatia lisää. Sinänsä tässä seikassa ei ole uutta. Nämä neuvottelut eivät olisi olleet muutenkaan tuloksellisia, mutta nyt ne eivät varmasti ole sitä”, hän painottaa.