Alkoholi on yhä useamman eläkeläisen arkea ja se näkyy myös sairaalatyön arjessa

Eläkeläiset juovat aiempaa useammin. Juomistottumukset vaihtelevat myös kypsän väestön keskuudessa. Kuva: Jukka Pasonen

Entistä useampi suomalainen on raitis, mutta eläkeikäisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Ne eläkeläiset, jotka juovat, juovat nyt aiempaa enemmän.

Eläkeläisten alkoholinkäytön lisääntyminen selittyy osin sillä, että ikäluokka on tottunut käyttämään alkoholia nuoruudestaan lähtien. Teini-iässä opittua ja työiässä omaksuttua alkoholinkäyttöä jatketaan myös eläkeiän lähestyessä ja eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Osaltaan tämä kertoo siitä, että eläköityvä ikäluokka elää aktiivista elämää ja kykenee kuntonsa puolesta käyttämään alkoholia. Mukana on kuitenkin yhä kasvava joukko riskikäyttäjiä.

Ikääntyneiden ihmisten liiallinen juominen on ongelma, johon Suomessa ollaan vasta havahtumassa, päihteiden ongelmakäyttäjille apua tarjoavan Irti huumeista ry:n toiminnanjohtaja ja ehkäisevän päihdetyön verkoston puheenjohtaja Mirka Vainikka kertoo.

Tilanteen uutuudesta kertoo muun muassa se, että iäkkäiden juomista ei ole kunnolla tilastoitu.

”Emme osaa tarkalleen sanoa, kuinka moni ihminen kuuluu riskiryhmään. Arvio kuitenkin on, että kaikista yli 65-vuotiasta 5–10 prosenttia on ongelmakäyttäjiä.”

Tällä hetkellä Suomessa on runsas miljoona yli 65-vuotiasta ihmistä. Se tarkoittaa, että heistä 50 000–100 000:lle alkoholi on ongelma.

Vainikan mukaan ikääntyneiden alkoholinkäyttö on erilaista kuin nuorten.

”Nuorilla alkoholin riskikäyttöön liittyvät usein näyttämisen tarve ja halu kuulua joukkoon. Ikääntyneillä kyse voi olla useammin rentoutumisesta ja henkisen tai fyysisen kivun lievityksestä.”

Suomessa on yleisesti ajateltu, että elämän ehtoopuolella jokaisella on oikeus hieman nauttia elämästään. Tämän vuoksi ikäihmisen haitallinen alkoholinkäyttö saattaa helposti jäädä huomaamatta, tai sitä ei osata ajatella ongelmana, Vainikka sanoo.

”Senioreiden alkoholismi on tabun tabu.”

Alkoholinkulutus on ollut laskussa muissa ikäryhmissä. Yli 60-vuotiaat miehet ja naiset ovat lisänneet juomistaan. Eniten alkoholia käyttävät työikäiset miehet. Kuva: Jukka Pasonen

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) erikoistutkijan Janne Härkösen mukaan eläkeikäisten alkoholinkäytöstä ei voi puhua ongelmana. Hänen mukaansa kyseessä on kuitenkin huolestuttava ilmiö, jonka kehitystä on syytä tarkkailla.

”Viime vuosina eläkeläisten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet. Sama ilmiö näkyy siinä, että alkoholiin kuolleiden keski-ikä on nykyisin aiempaa korkeampi.”

Tutkimusten mukaan suomalaiset ilmoittavat useimmin juovansa sosiaalisista syistä. Niin tekevät myös eläkeläiset.

Härkönen kertoo, että eläkeikäiset ilmoittavat muita harvemmin juovansa hauskanpidon ja humaltumisen vuoksi tai ikävien tunteiden hallitsemiseksi.

”Mitä enemmän ihminen käyttää alkoholia, sitä useampia syitä hän juomiselleen ilmoittaa. Suurkuluttajat kertovat muita useammin käyttävänsä alkoholia stressin tai masennuksen tunteiden hallintaan.”

Härkönen kertoo, että sosiaalinen juominen on eläkeläisten keskuudessa yleistä. Kantabaarissa saatetaan esimerkiksi poiketa tapaamassa muita tuttuja asiakkaita. Myös kumppanin kanssa juodaan usein.

Koulutustaso vaikuttaa eläkeikäismiesten juomiseen. Korkeakoulutetut miehet juovat selvästi useammin kuin samanikäiset, vähemmän kouluja käyneet. Korkeakoulutetut ovat pääsääntöisesti muita terveempiä ja heillä on enemmän rahaa, Härkönen sanoo.

”Matalan koulutustason miehet ovat korkeakoulutettuja useammin raittiita. Monesti raittiuden syynä voi olla se, että terveys ei enää kestä alkoholia.”

Härkönen muistuttaa, että vanheneminen heikentää alkoholin sietokykyä koulutukseen katsomatta. Mitä enemmän ikää, sitä vähemmän alkoholia elimistö sietää.

Ikääntyneet käyttävät usein lääkkeitä. Lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöllä voi olla arvaamattomia vaikutuksia. Irti huumeista ry:n Mirka Vainikka puhuu ilmiöstä ”tahattomana sekakäyttönä”.

”Ei välttämättä tulla ajatelleeksi, että aamulla syöty lääke voi vaikuttaa vielä illallakin elimistössä”, Vainikka kuvailee.

Sekä hän että Härkönen muistuttavat lääkäreiden vastuusta. Molempien mielestä lääkäreiden on tärkeä kertoa potilaille, millä tavoin heidän käyttämänsä lääkkeet vaikuttavat yhdessä alkoholin kanssa.

Alueelliset erot eläkeikäisten juomisessa ovat verrattain pieniä. Tilastoista esille nousevat kuitenkin Uusimaa ja Pohjois-Pohjanmaa.

Uudellamaalla eläkeikäisten humalajuominen on muuta maata yleisempää. Pohjois-Pohjanmaalla taas on keskivertoa enemmän raittiita eläkeläisiä.

Erot humalajuomisessa koskevat erityisesti miehiä.

Eläkkeellä olevien naisten humalajuomisessa ei ole havaittu alueellisia eroja. Pohjois-Pohjanmaan raittius näkyy kuitenkin myös eläkeikäisissä naisissa.

Eläkeläisten juomisen lisääntyminen näkyy sairaalatyön arjessa, kertoo Espoon sairaalan johtava ylilääkäri Roope Leppänen.

”On tapauksia, joissa ikäihminen on päihtyneenä kaatunut ja hakeutuu sen vuoksi sairaalahoitoon. Kyse ei ole ainoastaan 60–70-vuotiaista vaan jopa yli 80-vuotiaista.”

Leppäsen mukaan eläkeläisten alkoholinkäyttöön ollaan heräämässä. Espoossa hoitohenkilökunnalle on suunniteltu koulutusta, jossa opetetaan paitsi tunnistamaan ikääntyneiden mahdolliset alkoholiongelmat myös kertomaan, mistä niihin saa apua.

Hän arvioi suomalaisten lääkäreiden olevan tietoisia ikäihmisten lisääntyneestä alkoholinkäytöstä, mutta parantamisen varaakin on.

”Alkoholista ei välttämättä kysytä verenpaine- tai muita peruslääkkeitä määrättäessä. Toisaalta on erittäin kannatettavaa, että potilas kertoo itse avoimesti juontitavoistaan ja -määristään.”

Alkoholinkäyttö saattaa olla hankala asia myös ikäihmiselle itselleen. Siihen saattaa liittyä häpeäntunnetta ja sen mukanaan tuomaa eristäytymistä. Leppänen katsookin, että juodun määrän pitäisi jäädä vähäiseksi ja juomisen tulisi tapahtua mieluiten sosiaalisissa tilanteissa.

”Ongelma eivät ole he, jotka juovat silloin tällöin hieman punaviiniä tai konjakkia, vaan he, jotka juovat useana päivänä viikossa esimerkiksi lonkeroa kertomatta siitä läheisilleen.”