Asiantuntija: Perussuomalaisten heikohkosta menestyksestä ei voi vetää päätelmiä, miten kevään eduskuntavaaleissa käy
Aluehallintoviranomaisten asettamat koronarajoitukset veivät maton alta suosituilta toritilaisuuksilta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puhui MTK:n Espoossa järjestämässä aluevaalipaneelissa marraskuussa. Kuva: Jaana KankaanpääPerussuomalaisten kohdalla ei mistään menestyksestä aluevaaleissa voi viestintäpäällikkö, valtiotieteiden tohtori Ville Pernaan mukaan puhua. Puolueen ääniosuus jäi 11,1 prosenttiin annetuista äänistä.
"Ääniosuus sunnuntaina oli reilusti alle viime vuoden kuntavaalin tuloksen, joka toisaalta oli paras tulos Perussuomalaisille paikallisvaaleissa. Tuloksia on hieman vaikea vertailla, kun kyseessä on ensimmäiset aluevaalit. Silti vaalipiireistä ehdokasporukkaa on mukana hieman samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.
Mikä puolueen viestinnässä meni vikaan?
"Aika yleinen käsitys nyt on, että puolueen kampanjointi ja viestintä eivät oikeastaan halunneet eivätkä pystyneet osallistumaan näiden vaalien keskusteluun ja teemoihin siitä, mitä hyvinvointialueet tulevat tekemään", Pernaa arvioi.
Puolue halusi Pernaan mukaan suunnata kampanjan yleispoliittiseen vaaliagendaan, mikä onnistuu joskus.
"Tässä kohdin ero aluevaalien teemoihin oli kuitenkin niin suuri, että sitä oli vaikea perustella uskottavasti. Puheenjohtajien paneeleissa omat teemat jäivät vähän valjuiksi. Joskus oma agenda toimii, kun kilpakumppanit lähtevät mukaan samasta teemasta."
Tämä on hänen mukaansa hyvin onnistunut tapa, jos keskustelu kohdistuu omaan teemaan, mutta nyt mukaan ei tultu.
"Esimerkiksi keskustan teema terveysasemasta joka kuntaan veti, kun sitä käytiin läpi ja kaikki puolueet saivat muokata omaa lupaustaan suhteessa keskustan lupaukseen. Teema myös liittyi tulevien aluevaltuustopäättäjien vaikutuspiiriin."
Pernaan mukaan myös perinteinen läsnäoloon tai näkyvyyteen perustuvat kampanjointi oli hankalaa, sillä kampanja-aika oli lyhyt ja se sijoittui vuodenvaihteen tienoille. Lisäksi koronarajoitukset vaikeuttivat perinteistä vaalimakkaroilla kampanjointia toreilla.
Pernaa ei lähtisi vetämään mitään päätelmiä aluevaalituloksesta ensi kevään eduskuntavaalikannatukseen ja -tulokseen.
"On kuitenkin ollut havaittavissa, että runsaan kymmenen vuoden aikana muissa kuin eduskuntavaaleissa puolueen kannatus ollutkin alempi. Sieltä on aina silti noustu eduskuntavaaleissa vuoden 2011 jytkytasoille kahdesti, vaikka kuntavaalitulokset ovat olleet selvästi tätä heikompia."
Tämä kertoo Pernaan mielestä siitä, että perussuomalaiset on omimmillaan eduskuntavaaleissa, jossa yleisluonteiset teemat toimivat ja äänestysaktiivisuus on korkea.
"Vähemmän kiinnostavissa vaaleissa saattaa perussuomalaisten äänestäjiä jäädä kotiin äänestysvarmempia puolueita useammin."
"Perussuomalaisten vuoden 2017 kahtiajaon jälkeen puolueessa vaikuttaa vallitsevan yhtenäisyys, eikä ristiriitoja ole näkyvissä kuten ennen Jussi Halla-ahon kautta, jolloin silloinen puheenjohtaja Timo Soini yritti pitää rintamia kasassa. Yhtenäisyys voi tukea eduskuntavaalien tulosta", Pernaa pohtii.
Puolueen puheenjohtajakysymys punnitaan joka tapauksessa seuraavissa eduskuntavaaleissa.
"Kuinka hyvin nykyinen puheenjohtaja Riikka Purra pystyy täyttämään Halla-ahon saappaat? Kuinka samaistuttava ja kannattajien mieleen hän on – eduskuntavaaleissa tästä ei vielä ole kokemusta."
Lue myös:
Nyt on tosi kysymyksessä – vaikka asiat ovat pitkälle valmisteltuja, yhtään päätöstä ei ole tehty
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
