Rehnistä vauhtia eurovaaleihin
Euroopan komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn (kesk.) pohti viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa mahdollisuutta lähteä ehdokkaaksi toukokuussa pidettäviin europarlamenttivaaleihin (HS 17.8.).
Rehnin ehdokkuus riippuu ainakin siitä, onko hänellä mahdollisuus olla Euroopan liberaalidemokraattien liiton (Alde) kärkiehdokas. Suomalaisista puolueista tähän liberaaliryhmään kuuluvat keskusta ja RKP.
Europarlamentin isot puolueet aikovat nimetä ennen vaaleja omat ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi, koska Lissabonin sopimuksen mukaan eurovaalien tulos pitää ottaa puheenjohtajan valinnassa huomioon.
Oman puolueryhmittymänsä kärkiehdokkaaksi pääseminen on tärkeää, koska vaalien jälkeen heidän joukostaan valitaan henkilöt EU:n tärkeimmille paikoille. Näitä paikkoja ovat muun muassa komission puheenjohtaja, europarlamentin puhemies, EU:n ulkoministeri sekä euroryhmän puheenjohtaja.
Jos Rehn lähtisi ehdokkaaksi ja tulisi valituksi europarlamenttiin, ovat hänen mahdollisuutensa näihin huippuvirkoihin suhteellisen pienet. Se ei johdu itse ehdokkaasta, vaan siitä, että liberaalit ovat europarlamentissa vasta kolmanneksi suurin puolue. Ainakin tähän saakka suurimmat europuolueet, Euroopan kansanpuolue EPP ja sosialistit, ovat jakaneet tärkeimmät paikat keskenään. Kevään vaalien tulos tietenkin ratkaisee, miten paikat jaetaan.
Rehnin mahdollinen ehdokkuus on nostattanut pienimuotoisen hälyn siitä, miten se vaikuttaisi Suomen mahdollisiin komissaarivalintoihin.
Eurovaalien tulos ei kuitenkaan vaikuta Suomen ehdokkaan valitsemiseen komission jäseneksi. Hänet valitaan edellisten eduskuntavaalien tuloksen perusteella. Hallitusneuvottelujen yhteydessä lienee sovittu, että Suomen seuraava komissaari tulee kokoomuksesta. Mahdollisina ehdokkaina pidetään pääministeri Jyrki Kataista ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia.
Stubbin mielestä keskustelussa EU:n tulevista komissaareista ovat puurot ja vellit menneet sekaisin. Vaikka Rehn olisi hänen mielestään loistava eurovaaliehdokas, niin suurimmat europuolueet jakavat paikat. Stubbin mukaan Euroopan kuvioita ei pidä myöskään sekoittaa Suomen komissaarikuvioihin. Seuraava komissaari tulee Stubbin mukaan kokoomuksesta. (Kauppalehti.fi 19.8.)
Rehnin ehdokaspohdinta on joka tapauksessa saanut liikehdintää aikaan muiden mahdollisten ehdokkaiden joukossa. Keskustan kunniapuheenjohtajan Paavo Väyrysen viehätys eurovaaleja kohtaan hävisi, koska perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti jäävänsä vaaleista pois. Rehnin mahdollinen ehdokkuus sen sijaan saattaisi kannustaa Väyrystä eurovaalitaistoon.
Väyrynen perustelee innon kasvamista sillä, että hänen ja Rehnin ehdokkuudesta syntyisi kunnollinen linjavaali siitä huolimatta, että he olisivat molemmat keskustan ehdokkaina.
On hyvin todennäköistä, että Olli Rehnin komissaaripesti päättyy ensi kevään eurovaalien jälkeen. On vaikea kuvitella, että pitkäaikainen komissaari viihtyisi rivimepin roolissa.
Huolimatta siitä, että europarlamentin asema on vahvistunut, pidetään eurovaaleja seuraavien eduskuntavaalien esivaalina. Tämä saattaa olla myös Rehnin pohdintojen taustalla.
Jos nykyiset puolueiden kannatusluvut säilyvät eduskuntavaaleihin saakka, on keskusta vaalien jälkeen hallituksessa. Silloin puolue tarvitsee päteviä ja kokeneita henkilöitä ministereiksi.
Ennen paikkojen jakamista pitää kuitenkin käydä vaalit.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
