Montako maatilaa Suomessa on viiden vuoden kuluttua? Vain toinen MTK:n puheenjohtajaksi pyrkivä kertoi luvun, mutta kumpikin vakuutti verkostojaan ja peräsi painetta ruuan ja puun hintaan
Järjestöön ei jää juopaa, valitaanpa kumpi tahansa MTK:n puheenjohtajaksi torstaina.
Jouni Kemppainen tenttasi Juha Marttilaa ja Pekka Pesosta perjantaina MT:n studiossa Helsingissä. Tallenne on nähtävillä MT:n sivuilla. Kuva: Sanne KatainenMTK:n valtuuskunta on pitkästä aikaa erikoisessa tilanteessa: puheenjohtajaehdokkaita on kaksi.
Vastakkain ovat MTK:ta vuodesta 2009 johtanut puheenjohtaja Juha Marttila, 55, ja tuottajajärjestö Copa-Cogecaa vuodesta 2007 luotsannut pääsihteeri Pekka Pesonen, 59.
Maaseudun Tulevaisuus tenttasi perjantaina ehdokkaita päätoimittaja Jouni Kemppaisen johdolla. Noin tunnin mittainen lähetys on katsottavissa MT:n verkkosivuilta eli tästä.
MT kertoi perjantaina, että kisa on tasaväkinen: 900 maatilalle tehty kysely kertoo, että Marttilaa kannattaa 22 prosenttia ja Pesosta 20 prosenttia vastaajista. Loput eivät osanneet nimetä suosikkiaan.
Kumpikin kandidaatti tiedetään keskustataustaiseksi, mutta kumpikin myös vakuutti hyviä suhteitaan muuallekin.
”Itseälläni on hyvät verkostot kaikkiin puolueisiin”, Marttila sanoi.
"Vihreisiin ja ympäristöjärjestöihinkin pätee sama: pienemmässä porukassa pystytään hyvinkin analyttiseen ja eteenpäinvievään keskusteluun, mutta kun tulee enemmän yleisöä, pitää alkaa esiintyä.”
Pesoselta Kemppainen kysyi, vastaavatko Sanna Marin ja Riikka Purra, jos tämä soittaa.
”Vastaavat.”
Pesonen kertoi tehneensä Brysselissä tiivistä yhteistyötä erityisesti EPP- ryhmän eli kokoomuksen kanssa, sillä sen maaseutuveto on nyt vahva.
Kilpakumppanit olivat liikuttavankin yksimielisiä punaisissa solmioissaan. Lievää näkemyseroa EU-esimerkiksi edunvalvonnassa. Kummankin mielestä pääministeri Marin on ajanut Suomen metsäasioita hyvin, mutta EU:ssa Marttila vaikuttaisi enemmän EU-komissioon ja parlamenttiin kuin Pesonen, jonka mielestä ministereillä on päätöksiin viimeinen sana. Marttilan mielestä vaarana on, että Suomi ja Ruotsi jäävät alakynteen. Ruotsi on tosin linjannut, ettei metsä ole EU-asia lainkaan.
Marttila uskoo, että metsä- ja ruokapolitiikka muuttuvat parlamentin vaihtuessa vuonna 2024. Pesosen mukaan se edellyttää, että tosiasioita aletaan kuunnella. Nyt niin ei ole.
Suomelle tärkeää on peltojen huoltovarmuus ja se, että kotieläintuotantoa ei pidetä kasvisruuan vastakohtana. Suomessa kun on suotuisaa kasvattaa rehua ja kotieläimiä.
Avainasemassa ovat kuluttajat, jolle pitää kertoa terävämmin suomalaisten eläinten hyvinvoinnista. Tuottajia taas tulee palkita tiukoista tuotantosäännöistä.
Montako maatilaa meillä on viiden kuluttua?
"35000, ja jokainen on kannattavampi kuin nyt”, Marttila vastasi.
”Arvio ei ole edunvalvonnan tehtävä, koska se tuppaa toteuttamaan itseänsä”, Pesonen sanoi.
”Tämän komission kanssa emme kovin pitkälle pääse, mutta tapellaan rystyset verillä.” Juha Marttila
Kuluttajavalistus koskee myös metsää.
”Tämän komission kanssa emme kovin pitkälle pääse, mutta tapellaan rystyset verillä”, Marttila sanoi.
Metsiä voi hakata jatkossa enemmän kuin nyt, sillä vain hoidettu metsä kasvaa, hän jatkoi.
Paljonko voidaan hakata viiden vuoden kuluttua? Pesosen mukaan ”nykytaso suhteessa kasvupotentiaaliin”.
Marttila vastasi tässäkin tarkalla luvulla: 150 miljoonaa kuutiometriä eli kolmanneksen enemmän kuin nyt.
”Motojen pitää olla liikkeellä ja raivaussahojen. Hoitotöiden vähentäminen on itsekkään sukupolven juttu”, hän sanoi.
Tärkeää on saada Pefc-merkki markkinoilla läpi.
Pesonen nyökytteli.
”Metsänhoitosuunnitelma on kestävyyden käsikassara ja paras mittari, ja joka kerta kun esittelen sen, suut sulkeutuvat.”
”Kilpailuttakaa ja kerätkää isompia leimikkoja yhteismyynteihin”, Marttila kannusti parempiin puunhintoihin.
”Pitää tunkea mukaan kaikkiin paneeleihin ja keskusteluihin ja tarvittaessa jättää lopuksi eriävä mielipide.” Pekka Pesonen
MTK on ollut Marttilan mukaan hyvin esillä viime kuukausina, mutta Pesonen lisäisi sitä vielä Heikki Haaviston opein.
”Pitää tunkea mukaan kaikkiin paneeleihin ja keskusteluihin ja tarvittaessa jättää lopuksi eriävä mielipide.”
Kumpikin korjaisi ruuan arvoketjua kilpailuviraston ja lainsäädännön keinoin. Marttila mainitsi erikseen tukkuportaan pilkkomisen ja Pesonen sen, että viljelijä on panosten ostoissa monopolien varassa.
”Rakenteet pitää räjäyttää”, Marttila sanoi.
”Ja jos Keskon neljännesvuoden tulos on yhtä suuri kuin koko vuoden viljelijöiden yrittäjätulo, ei tässä kaikki ole kunnossa”, Pesonen sanoi.
Kemppainen pyysi puheenjohtajaehdokkaita kertomaan itsestään myös jotakin, mitä emme vielä tiedä. Pesonen kertoi soittavansa, laulavansa ja laittavansa hyvää kanapataa, Marttila taas kasvattavansa ajokoiran pentua ja hehkuttaneensa jo toisluokkalaisena isäntien isäntää eli Heikki Haavistoa koulun lehdessä.
Kumpikin uskoo, että järjestö jatkaa vaalin jälkeen yhtenäisenä.
”Ei tämä hirveän syvälle revi. Vaalit ja keskustelu tekevät hyvää. Talonpoikia tässä ollaan”, Marttila summasi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
