Ebolavirus vie vastustuskyvyn
Ugandassa on käytössä ebolaan niin sanottu kolmen vaiheen torjuntaohjelma: oireiden tunnistaminen, viruksen varmentaminen laboratorioanalyysillä ja nopea, oikean hoidon aloittaminen.
Järjestelmä toimii vastaavalla tavalla kuin Suomessa, kuten Helsingissä marraskuun alussa koetussa ebolaepäilyssä nähtiin.
Tarttuvien tautien asiantuntija Jackson Amone nostaa varhaiseen hoitoon uuden näkökulman.
Yleensä kuumepotilaan eristämisen ajatellaan olevan tarpeen, jotta muut ihmiset eivät saisi tartuntaa.
Koska tautiin ei ole tunnettuja lääkkeitä, tehokas nesteytys ja nopea eristäminen ovat välttämättömiä myös potilaan selviytymisen kannalta. Kuumeen noustua ebolapotilaiden vastuskyky heikkenee ja he ovat alttiita saamaan muita tulehduksia, hän sanoo.
Länsi-Afrikan epidemia on antanut viitteitä siitä, että suuri kuolleisuus voi johtua itse asiassa tästä eikä niinkään siitä, että verenvuotokuume itsessään olisi suoranaisesti tappava.
Ugandaan saapuvilta matkustajilta mitataan lentokentällä lämpö. Kuumemittarit ovat käytössä useiden Afrikan maiden rajoilla.
Mittauksen tarkoitus on katkaista taudin leviäminen. Taudin etenemistä hillitsee myös suorien lentojen loppuminen tautialueelle.
Elokuussa alkaneiden terveystarkastusten saldona on noin 15 lisätutkimuksiin joutunutta potilasta muttei yhtään ebolatapausta, kertoo Entebben kansainvälisen lentoaseman lääkäri Joseph Ojuwang.
Ojuwang, joka työskentelee varsinaisesti Ugandan tarttuvien tautien virastossa CDC:ssä vuorottelee kentän lääkärinä kahden muun kollegansa kanssa.
Muutamia potilaita on eristetty jatkotutkimuksiin, mutta näissäkin tapauksissa kuumeeen tai pahoinvoinnin syy on ollut malaria, influenssa tai muu virustauti.
Tarttuvien tautien ehkäisyn näkökulmasta rajatarkastuksista karttuu hyödyllistä kokemusta erilaisten oireiden erottamiseksi, mutta loputtomiin niitä tuskin tullaan Ojuwangin mukaan jatkamaan, kunhan tauti ottaa Länsi-Afrikassa laantuakseen.
Lentomatkustajat ovat suhtautuneet tuloaulan tarkastuksiin pääosin hyvin, lääkäri sanoo.
”Aluksi jotkut koettivat kieltäytyä. Kun lentoyhtiöt saatiin yhteistyöhön levittämään matkustajille tietoa jo ennakkoon tai viimeistään lennon aikana, ongelmia ei ole enää ollut”, Ojuwang kertoo.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
