Osuuskunnista apu julkiseen terveydenhuoltoon
lukijalta
Hallitustiellä on aika tehdä täyskäännös, koska sote (sosiaali- ja terveydenhuolto)- ja kuntauudistus eivät ole sujuneet hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla.
On merkittävää huomioida suomalaisen erikoissairaanhoidon ja tutkimuksen korkea ammattimaisuus ja erityisesti kehitys, joka on tapahtunut monilla alueilla kuntien yhteistyönä.
Miten kunnat voisivat yksin suoriutua niin mittavista nyt hallituksen niille kaavailemista sote-huollon tehostustehtävistä? Ne on ennemminkin riisuttava kunnilta laajemmille harteille heikkojen talousnäkymienkin pakottamina.
Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mielestä kuntien rajojen siirtely on turhaa. Sipilän mielestä sote-palvelut pitäisi voida tuottaa useilla erilaisilla malleilla, esimerkiksi keskustan kotikunta-maakuntamallilla.
Bruttokansantuotteen pitäisi kasvaa peräti 10–20 prosenttia, että pystyttäisiin ylläpitämään nykyistä sote-systeemiä, toteaa jyväskyläläinen yleislääketieteen professori Mauno Vanhala. Tilanne on vaikeampi kuin 1990-luvulla.
Vanhalan mielestä on kuitenkin mahdollista turvata sote-palvelut. Keski-Suomessa hän esittää ratkaisuksi lääkärien ja hoitajien osuuskuntaa, joka järjestäisi 250 000 asukkaan maakunnan palvelut. Tuottajia voisivat olla osuuskunnan lisäksi esimerkiksi kunnat ja kuntien liikelaitokset. Pirkanmaa ja Satakunta siis yhteen kolmena sote-alueena.
Hallituksen sote-linjaus ei myöskään Vanhalaa vakuuta. Vastuu annettaisiin liian pienille alueille. 50 000 asukasta on erikoissairaanhoidon kannalta aivan liian vähän.
Jos alueille ei saada yhtä ”konetta” ja yhtä rahoitusta, potilaiden eriarvoistuminen jatkuu. Osuuskunta voisi tuottaa yhteistä etua koneeseen välittävää energiaa.
Osuuskunnan ideana on se, että ihmisiä voidaan palkita kannustavasti. Palkkio tulisi tehdystä työstä, kun se nykyisin tulee lähinnä käytetystä ajasta.
Osuuskunnan työalaa olisi aluksi yhdistetty erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto. Alun jälkeen hengähdettäisiin ja vasta parin vuoden päästä mukaan tulisi sosiaalihuoltoa.
Vain viisi prosenttia terveydenhuollon asiakkaista on vakituisia sosiaalitoimen asiakkaita. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja sen sijaan ylitetään Keski-Suomessa monta sataa tuhatta kertaa vuodessa, Vanhala selvittää.
Uusi osuuskunta- tai kuntayhtymäkone saisi taustakseen nykyistä voimakkaamman erityisvastuualueen (erva). Potilastietojärjestelmät koordinoitaisiin ervan johdolla. Miljoonapiirillä olisi valta päättää, mihin keskitetään keskoset, mihin lasten palovammojen hoito tai aivokirurgia. Vaativia leikkauksia ei tehtäisi pienissä kioskeissa, koska niissä voi tulla enemmän komplikaatioita.
Terveydenhuolto saisi yksikanavaisen rahoituksensa suoraan Kelalta, valtiolta, kotitalouksilta ja kunnilta. Tämä ehdotuksen kohta on kunnille kipeä. Esimerkiksi Kuntaliitto vastustaa valtionosuuksien jakamista suoraan terveyspalvelujen järjestäjälle.
Ilkka Hyttinen
Jämijärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
