Sahat haluavat nipistäätukin hinnasta 5–10 euroa
Sahojen taseet eivät kestä sahaamista nykyisillä tukin hinnoilla. Hintaa pitäisi laskea 5–10 euroa, jotta voisimme elää ja kituuttaa parempia aikoja odotellen, sanoo Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nakari.
”Ala näivettyy, ellemme saa kotimaisia kustannuksia järkevälle tasolle. Emme me voi vientimarkkinoilla saada ihmeitä aikaan”, sanoo Raunion Saha Oy:n toimitusjohtaja Olli Raunio.
Hänen mukaansa nykyinen sahatavaran vientihinta ei oikeuta nykyisiin tukin hintoihin. Sahojen markkinatilanteen viime kevään valonpilkahdukset ovat hiipuneet vähiin syksyllä.
Raunion mukaan vienti on vetänyt aika tasaisesti. Pisimmillään on myyty sahatavaraa yli vuodenvaihteen.
”Vientihinnoissa on pientä väreilyä alaspäin. Japanin-vienti on sujunut entisin hinnoin.”
Loppuvuoden kaupat Eurooppaan ovat laajalti auki. Sahoilla olisi painetta nostaa sahatavaran hintoja.
”Suurista vientimaista on nyt Hollanti kaikkein hankalin, rakentaminen on maassa.”
Ruotsin kruunun vahvistuminen ilahduttaa.
”Kyllähän se helpottaa henkisesti, kun ruotsalaisilla menee heikosti”, Raunio sanoo valuuttatilanteesta, joka on pitkästä aikaa itäiselle maaottelukumppanille suotuisa.
Raunion Saha vei viime vuonna yli 80 prosenttia tuotteistaan ulkomaille, Britannia ja Saksa ovat suurimmat ostajat, Japani kolmantena.
Lauri Nakarin mukaan kaikki markkinat ovat nyt ongelmaisia, eikä sahaus parina viime vuonnakaan ole ollut kovin kannattavaa.
Kotimaan kaupassa on alavire.
”Ihmisillä ei ole uskoa, rakentamisen tunnusluvut ovat huonoja. Positiiviset viestit ovat hukassa.”
Nakarille Japani on ollut suuri pettymys. Jälleenrakentaminen ei ole alkanutkaan odotetusti. Liimalevyjen aineksiksi sinne menee koillissuomalaistakin tavaraa.
Englannin punta on ollut pieni positiivinen asia, mutta isoa iloa irtoa ei siitä, koska Nakarin mukaa Englannin markkina vetää nyt sahatavaraa murto-osan aiemmasta.
Pohjois-Afrikka on Kuhmo Oy:lle ihan ylivoimainen alue.
”Mäntyä on myyty sinne yllättävän hyvin. Siellä on levotonta ja markkinan rysähtäminen alas loisi kovat hintapaineet.”
Kuhmon tuotannosta on noin neljä viidesosaa mäntyä. Koko Suomen männyn viennistä 45 prosenttia laivattiin Afrikkaan tammi–kesäkuussa.
Raunion mukaan Egyptiin viedään paljon männyn sahauksen halvimpia laatuja. ”Heikoimmilla mäntylaaduilla ei paljoa muita markkinoita olekaan.” JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
